Työterveyslaitoksen mediatiedote 27.11.2024
Viime vuosina generatiivisen tekoälyn käyttö on yleistynyt voimakkaasti sekä työelämässä että muilla elämänalueilla. Tekstiä, kuvaa ja ääntä generoivan aiempaa yleiskäyttöisemmän tekoälyn kehitys on tarjonnut muun muassa uusia tapoja käsitellä dataa, helpottaa luovaa työtä ja palvella asiakkaita. Monet organisaatioista ovat vielä kokeiluvaiheessa, toiset ovat jo integroineet tekoälyn kiinteäksi osaksi toimintaansa.
Kehitys on herättänyt myös kysymyksiä työn merkityksellisyydestä ja eettisyydestä.
– Tekoälyn käyttöönotossa huolia herää etenkin vastuunjaosta ihmisen ja tekoälyn välillä, eli siitä missä määrin tekoälyllä on valtaa tehdä päätöksiä ja kuinka ihmisen oma harkinta otetaan huomioon. Tekoäly voi myös vaikuttaa merkittävästi työn sisältöön ja sitä kautta työn merkityksellisyyteen, sanoo tutkija Jere Immonen Työterveyslaitoksesta.
– On myös syytä huomioida, että suurten kielimallien kouluttaminen on usein toteutettu globaalin etelän maissa pienillä palkoilla ja kyseenalaisissa työolosuhteissa, Immonen jatkaa.
Selvityksen mukaan voimakkaimmin generatiivinen tekoäly tulee vaikuttamaan asiantuntijatyöhön. Tekoäly voi korvata asiantuntijatyöhön sisältyviä rutiininomaisia tehtäviä, mutta se voi myös täydentää ja kehittää työtä luoden uusia ammatteja ja osaamisvaatimuksia.
– Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että generatiivisen tekoälyn luoma asiantuntijatyön muutos on enemmän työn luonnetta ja sisältöä muokkaavaa kuin täysin korvaavaa, Immonen sanoo.
Tekoälyn potentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi ilmasto- ja ympäristökysymyksissä
Tekoälyn kyky analysoida suuria tietomääriä ja tunnistaa uusia ratkaisumalleja avaa mahdollisuuksia myös vihreän siirtymän edistämiseksi työorganisaatioissa. Tästä huolimatta sen potentiaali ympäristökysymysten ratkaisemisessa on jäänyt pitkälti hyödyntämättä.
Vihreä siirtymä tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kun vihreää siirtymää pyritään edistämään digitaalisten innovaatioiden, kuten tekoälyn, keinoin, voidaan puhua digivihreästä siirtymästä.
Tekoäly ja tekoälypohjaiset teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia edistää energiatehokkuutta, uusiutuvaa tuotantoa ja kiertotaloutta sekä vähentää päästöjä esimerkiksi energiantuotannossa, teollisuudessa ja maataloudessa.
Organisaatiot voivat optimoida työprosessien ekologista kestävyyttä, simuloida toiminnan ympäristövaikutuksia, seurata toimitilojen energia- ja resurssitehokkuutta sekä ennakoida tuotteiden ja palvelujen kysyntää.
– Generatiiviselle tekoälylle tunnistetaan kuitenkin vielä suhteellisen vähän vihreää siirtymää edistäviä käyttötapoja. Kenties konkreettisin niistä on ihmisen toimintaa ohjaava vaikutus. Tekoäly voi tuottaa käyttäjille tietoa, joka ohjaa heidän toimintaansa ekologisesti kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi finanssialalla generatiivinen tekoäly voi auttaa investointien ohjaamisessa vihreää siirtymää edistäviin kohteisiin, Immonen sanoo.
– Riskinä on se, että tekoälyn käyttö kasvaa merkittävästi muualla kuin ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistävissä tarkoituksissa, Immonen jatkaa.
Tekoälyn hyödyntämistä vihreän siirtymän edistämisessä rajoittavat tekijät, kuten datan saatavuus, käytettävyys, teknologinen kyvykkyys ja luottamus tekoälyyn ja sen tuotoksiin. Yksi vaikuttava tekijä on se, missä määrin asenteet, motivaatio ja organisaatioiden kulttuuri ohjaavat ekologista kestävyyttä edistävään toimintaan.
Digivihreän siirtymän edistäminen työelämässä edellyttää myös erilaisten osaamisten hyödyntämistä. Osaaminen voi olla niin tekoälyosaamista, kestävyysosaamista, tekoälyn lukutaitoa kuin ammatillista osaamista.
Tekoälyn oma energiankulutus ja raaka-ainetarpeet haastavat sen käyttöä ekologisesti kestävällä tavalla
Tekoälyn käyttö vihreän siirtymän tukena on kaksiteräinen miekka.
– Vaikka tavoitteena on edistää ekologista kestävyyttä, tekoälyn käytöllä on myös kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tekoälyä saatetaan käyttää ilman ekologisia tavoitteita, mikä voi johtaa tahattomiin ympäristöhaittoihin. Etenkin tekoälyjärjestelmien vaatimukset datan varastoinnille ja käsittelylle lisäävät energiankulutusta, Immonen sanoo.
Energiankulutuksen ohella keskeinen ympäristöön kohdistuva haaste koskee prosessoreiden jäähdytystä ja siihen vaadittavaa vettä. Muut ratkaistavat haasteet liittyvät teknologioiden vaatimiin materiaaleihin ja tekoälypalvelimien tuottamaan energiajätteeseen.
Tulevaisuuden näkymät tekoälyn roolista vihreässä siirtymässä
Tekoälylle on annettu suurta painoarvoa digivihreässä siirtymässä, mutta konkretiaa sen onnistumisesta vihreyden edistämisessä on vielä rajallisesti. Yksittäisenä innovaationa tekoäly voi vaikuttaa rajallisesti ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin, mutta osana laajempaa systeemistä muutosta sen vaikutus voi olla merkittävämpi.
– Tutkimusta tekoälyn ekologisista, sosiaalisista ja työelämävaikutuksista tullaan tarvitsemaan lisää, ja olemme parhaillaan käynnistämässä kyselyitä digivihreästä siirtymästä sekä työntekijöille että työnantajille. Uskomme, että nämä kyselyt tuottavat kiinnostavaa tietoa organisaatioiden ilmastotoimista sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän kytköksistä, Immonen toteaa.
Lisätiedot
- Jere Immonen, tutkija, Työterveyslaitos, +358304743175, jere.immonen [at] ttl.fi (jere[dot]immonen[at]ttl[dot]fi)
- Arja Ala-Laurinaho, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, +358304742516, arja.ala-laurinaho [at] ttl.fi ([email protected])i
Lue lisää
- Lue koko selvitys Julkarissa: Tekoäly työelämän ja vihreän siirtymän muutosvoimana
- Selvitys on tehty osana Työterveyslaitoksen Digivihreän siirtymän ymmärtäminen ja tukeminen osana työhyvinvointia -hanketta.
- Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä digivihreän siirtymän mahdollisuuksista, haasteista ja työelämävaikutuksista hyödynnettäväksi poliittisessa päätöksenteossa, laajoissa kehittämisohjelmissa ja työorganisaatioiden omassa kehittämistyössä.
Tutustu myös
- Lue hankkeen ensimmäinen selvitys: Digivihreä siirtymä työn murroksena ja kehittämisen mahdollisuutena
