Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.4.2022
Teollisuuden työpaikoilla on laajasti käytössä 12 tunnin kaksivuorojärjestelmä. Tyypillisesti se koostuu kahdesta peräkkäisestä aamuvuorosta ja yövuorosta ja niiden jälkeisestä kuudesta vapaapäivästä. Vuorot vaihtuvat tavallisesti klo 07 ja klo 19.
12 tunnin työvuoron aikana koettu väsymys ja stressi ei ollut työntekijöillä niin voimakasta, että se heikentäisi turvallisuuskäyttäytymistä, kuten ohjeiden noudattamista tai harkintakykyä.
– Tuloksemme vahvistavat käsitystä, että vireys ja palautuminen säilyvät 12 tunnin kaksivuorojärjestelmässä varsin hyvällä tasolla. Tämä kuitenkin edellyttää, että vuorokierto ja vapaajaksot on suunniteltu niin, että ne tukevat palautumista, sanoo tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.
– Lisäksi on tärkeää, että työturvallisuus on työpaikalla kokonaisuutena hyvällä tasolla, Sallinen jatkaa.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää työmatkojen turvallisuuteen yövuorojen jälkeen. Omalla autolla kotiin palatessa työntekijän väsymysriski on kohonnut riippumatta yövuoron kestosta. Työntekijöille voi tarjota tietoa väsymysriskiä vähentävistä keinoista ja tarjota esimerkiksi nokosiin soveltuvan tilan työpaikalla.
Suojaimia käytettiin tunnollisesti pitkien työvuorojen aikana
Tutkimus toteutettiin pakkausteollisuuden ja kaivosteollisuuden yrityksissä. Pitkä työvuoro ei kasvattanut riskiä kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille altistumisessa. Suojaimia käytettiin samaan tapaan kuin kahdeksan tunnin työvuoroissa.
– Tutkimme uudella tavalla sekä unen ja vireyden vaikutuksia työturvallisuuteen että altistumisen hallintaan, kertoo projektipäällikkö Tomi Kanerva Työterveyslaitoksesta.
Altisteille asetettujen raja-arvojen soveltuvuutta pitkiin työvuoroihin tarkasteltiin erillisessä kirjallisuuskatsauksessa, joka on loppuraportin liitteenä.
Pitkien työvuorojen seurauksia kannattaa seurata työpaikoilla
Tutkijat suosittelevat, että työpaikat keräävät systemaattisesti tietoa pitkien eli yli 9 tunnin työvuorojen vaikutuksista:
- turvallisuuskäyttäytymiseen ja sitä sääteleviin tekijöihin (esim. vireys ja palautuminen)
- läheltä piti -tilanteisiin
- työtapaturmiin
Altistumisajan piteneminen pitkien työvuorojen yhteydessä on tärkeää huomioida erityisesti niiden altisteiden kohdalla, joiden vaikutukset riippuvat altistumisesta yksittäisen työvuoron aikana.
Tutkimuksen perusteella suositellaan myös kartoittamaan työntekijöiden omia havaintoja työvuorojen keston yhteydestä työturvallisuuteen. Esimerkiksi yhteisissä työpajoissa voidaan pyrkiä tunnistamaan tärkeimmät kehittämiskohteet ja työstämään turvallisuuskäyttäytymistä tukevia ratkaisuja.
Lisätiedot
- Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, mikael.sallinen [at] ttl.fi (mikael[dot]sallinen[at]ttl[dot]fi), 040 768 6956
- Tomi Kanerva, projektipäällikkö, Työterveyslaitos, tomi.kanerva [at] ttl.fi (tomi[dot]kanerva[at]ttl[dot]fi), 043 824 3244
Tutustu myös
- Tutkimuksen loppuraportti: Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä : Vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa (julkari.fi)
- Hankkeen verkkosivu: Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä: Vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa (PiTKäT) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- 12-tunnin vuorojärjestelmän turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa | Työsuojelurahasto (tsr.fi)
- Työaika | Työterveyslaitos (ttl.fi)
