Tutkimus: Sotessa pitää johtaa myös työstä palautumista

Vain 35 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä palautuu hyvin työstään. Tämä on riski heidän työkyvylleen ja työvoimapulasta jo nyt kärsivälle sote-alalle. Palautumisessa tuleekin ottaa käyttöön yksilön keinojen lisäksi työyhteisön keinot, jotka liittyvät työn organisointiin, työyhteisön toimivuuteen ja työn tauottamiseen.
Sote-ammattilaiset rentoutuvat tauolla.
Jaana Laitinen
Jaana Laitinen
tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.8.2024

Tuore tutkimus osoittaa, että sote-alan työntekijöiden työstä palautumisessa on puutteita, jotka johtavat huonoon työsuoritukseen, terveysongelmiin tai jopa heikentyneeseen työkykyyn.
 
Alle 30-vuotiaista sote-ammattilaisista vain 29 prosenttia ja yli 60-vuotiaista 39 prosenttia palautui hyvin. Kaikenikäisillä sote-työntekijöillä vastaava prosenttiluku oli 35 syksyllä 2023. Esihenkilöistä 40 prosenttia ja päälliköistä 41 prosenttia palautui hyvin työstään.

Yksilön omat palautumiskeinot eivät ole riittäviä, vaan niiden lisäksi tarvitaan työyhteisön palautumisen keinoja. Tutkimus listasi palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille. 

Palautuminen vaatii tukea osaavasta johtamisesta 

Palautumisen yhteisölliset keinot ovat johtamiseen liittyviä asioita, jotka vaativat aikaa ja osaamista. Niiden avulla parannetaan työkuormituksen hallintaa, lisätään työn voimavaroja ja mahdollistetaan tai tuetaan erilaisten palautumisen keinojen, kuten tauotuksen, käyttöä työssä.

– Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa johtamistyöllään toimivat rakenteet työn tekemiselle, työyhteisön vuorovaikutukselle ja työyhteisön palautumisen keinojen käytölle, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.

Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita. Tällaisten toiminnan rakenteiden kautta voidaan varmistaa töiden sujuvuus sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivinen toiminta ja työstä palautumisen yhteisöllisten keinojen käyttö.  

– Sote-alalla jo nyt hyvin toimivan valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Se alkaa siitä, että varmistetaan riittävä esihenkilötyöresurssi eli aikaa ja osaamista ja että huolehditaan myös esihenkilön omasta työstä palautumisesta, Laitinen muistuttaa. 

Kuvassa on jaoteltu palautumisen keinot yksilön ja työyhteisön keinoihin. Yksilön keinoja ovat mielekäs vapaa-aika, sosiaaliset suhteet ja terveelliset elintavat.. Työyhteisön keinoja ovat  työn organisointi, työyhteisön toimivuus ja työn tauottaminen.

Kuva: Palautumisen keinot jaoteltuna yksilön ja työyhteisön keinoihin.

Palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille 

1.Johdon aktiivisuus ja oma esimerkki 

Valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Johdon ja esihenkilöiden aktiivisuus on tässä avainasemassa. Panosta myös omana työstä palautumiseesi, koska olet esimerkki ja hyvin palautuneena suoriudut työstäsi hyvin. 

2. Aika ja osaaminen 

Varmista riittävä esihenkilötyöresurssi ja osaaminen työyhteisön toiminnan, työn sujuvuuden ja työstä palautumisen johtamiseen. Toteuta esihenkilöiden tehtävänkuvien päivitys toimialueittain. Huolehdi, että tarjolla on koulutusta, joka vahvistaa osaamista tukea työstä palautumista ja käyttää palautumisen keinoja. Kehittäkää työstä palautumisen keinoja.

3. Rakenteet 

Huolehdi rakenteet kuntoon työyhteisön toimivuuden, yhteistyön ja innovatiivisuuden sekä sosiaalisen tuen varmistamiseksi. Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita.  

4. Työkuormituksen hallinta

Panosta työkuormituksen hallintaan. Seuraa tilannetta työhyvinvointikyselyllä ja tehkää sen tulosten perusteella toimenpiteitä. Huolehtikaa riskinarvioinnista ja tehtävänkuvien päivityksestä. Tue työntekijää ja työyhteisöä työn rajaamisessa ja priorisoinnissa.

5. Palautumisen kaikki keinot käyttöön 

Panosta palautumisen keinojen käyttöön työssä ja vapaalla. Sopikaa yhdessä työyhteisön palautumisen keinoista ja kannustakaa toisianne niiden käyttöön. Mahdollista työyhteisön palautumisen keinojen käyttö. Se tukee myös yksilöiden palautumisen keinojen käyttöä työaikana.

6. Psykologinen turvallisuus 

Luo työyhteisöösi psykologista turvallisuutta. Se edistää sosiaalista tukea ja työstä palautumista.  

7. Sosiaalinen tuki 

Varmista, että työssäsi on aikaa kysyä työntekijöiden kuulumisia, keskustella työmäärän hallinnasta ja palautumisen tukemisesta. Osoita sosiaalista tukea työntekijöille ja työyhteisölle työn tekemiseen ja anna arvostavaa palautetta ja kiitosta. Tunnista vähän sosiaalista tukea saavat työntekijät ja vahvista sosiaalista tukea heille.  

8. Erityisen tuen tarve 

Varmista, että työyksikkösi tietää varhaisen tuen toimintamallit, koska työkyvyn tuki kuuluu kaikille, jo ennen kuin ongelmia työkyvyn kanssa ilmenee. Tue erityisesti henkilöitä, joiden terveys tai työkyky ovat heikentyneet, joiden työmäärä kasvaa äkillisesti ja joilla on vain vähän aiempaa kokemusta muutoksesta.

Tutustu tutkimusraporttiin ja oppaaseen

Johda palautumista kriisissä -hankkeen tutkimusraportti (julkari.fi) 

Johda palautumista soten muutosmyllerryksessä -opas sote-esihenkilöille

Johda palautumista kriisissä -hanketta rahoitti Työsuojelurahasto ja siinä olivat mukana Etelä-Karjalan, Satakunnan, Keski-Uudenmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet.

Lisätiedot

Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen [at] ttl.fi 

 

Jaa sisältö somessa!