Työelämän kehittämisen seuraava vaihe vaatii tutkimustietoa ja laajaa yhteistyötä 

Läpileikkaus korona-ajan kokemuksista suomalaisessa työelämässä vahvistaa kuvaa siitä, että poikkeustilanteeseen on osattu reagoida oikeilla toimilla. Riskinarviointi on mahdollistanut lähityöt ja digitaalinen osaaminen etätyön. Seuraavaksi tavoitteena on rakentaa pohjaa työelämän päätöksentekoon, jotta tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan kohentaa samanaikaisesti. Työterveyslaitos järjestää ensi vuoden aikana neljä laajaa webinaaria, joissa luodaan kokonaiskuvaa työelämän murroksesta.
-
Sinimaaria Ranki
Sinimaaria Ranki
johtava asiantuntija
Antti Koivula
Antti Koivula
pääjohtaja

Työterveyslaitoksen mediatiedote 23.11.2021

Työterveyslaitoksen syyskuussa käynnistämässä Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projektissa kootaan yhteen ajankohtaista tutkimustietoa ja työelämätoimijoiden näkemyksiä. Yhteistyössä rakennetaan pohjaa työelämän päätöksille, jotka kohentavat samanaikaisesti tuottavuutta ja työhyvinvointia. Projektia vetää johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki. 

– Jo nyt on vahvoja viitteitä siitä, että aiempaa suurempi osa työstä irtoaa paikasta ja etätyö lisääntyy pysyvästi. Nämä ovat esimerkkejä muutostarpeista, joista webinaareissa keskustellaan työelämän toimijoiden ja tutkijoiden kesken, Ranki kertoo. 

 – Millaisiksi työn tekemisen yhteisöt muotoutuvat? Miten toimitiloja pitää muuttaa? Työyhteisöt kaipaavat tukea toimintamalliensa uudistamiseen, ja koko työelämän kokemusten jakamisesta on kaikille hyötyä, Ranki muistuttaa. 

Työelämän on aika katsoa kauemmas 

HELP-projektin ja työelämän toimijoille suunnatun webinaarisarjan taustalla on ajatus, että ajankohtaisten muutostarpeiden rinnalla on välttämätöntä katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen. Työelämää määrittävät muutosvoimat, kuten ilmastonmuutos ja työn murros, eivät ole kadonneet.  

– Työelämän tulevaisuuden kehittämisessä pitää päästä isompaan kuvaan. Mitä muutospainetta kohdistuu yhteiskunnan rakenteisiin? On syytä selvittää, miten kokemukset koronasta voivat muuttaa työelämään vaikuttavia vuorovaikutussuhteita, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula korostaa. 

– Webinaariemme dialogit, joissa työelämätoimijat ja tutkimusyhteisöt kohtaavat, antavat pohjaa työlle, jossa lähdemme muodostamaan näkemystä työelämän tulevaisuuden skenaarioista ja toimenpiteistä, Koivula sanoo.  Webinaarisarjassa kartoitetaan näihin teemoihin liittyviä tutkimustarpeita ja kootaan työelämätoimijoiden näkemyksiä. Aloitustilaisuudessa nostettiin esiin tutkimushavaintoja korona-ajan kokemuksista. 

Seuraavat webinaarit järjestetään 22. maaliskuuta ja 7. kesäkuuta 2022.  

Työhyvinvointi on pääosin ennallaan 

Työterveyslaitoksen Etätyö ja työkyky -kyselytutkimus (huhti-syyskuu 2021) ja jo ennen pandemiaa aloitettu Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertovat suomalaisen työelämän kiitettävästä sopeutumiskyvystä koronapandemiasta seuranneissa haasteissa. 

  • Etätyöhön tyytyväisempiä olivat ne, joilla oli kokemusta etätyöstä jo ennen pandemiaa. Valtaosa vastaajista arvioi olevansa etätyössä tehokkaampi ja tuotteliaampi kuin toimistolla työskennellessään. 
  • Vastaajien toiveena oli jatkaa etätöitä koronapandemian jälkeen enemmän kuin ennen koronapandemiaa. 
  • Useimpien työssäkävijöiden työhyvinvoinnissa ei tapahtunut muutoksia loppuvuoden 2019 ja kesän 2021 välillä. 
  • Seurantatutkimus antaa viitteitä, että verrattuna täyteen etätyöhön hybridityössä saatetaan voida hieman paremmin. 

Työpaikoilla on onnistuttu koronariskien hallinnassa 

Työterveyslaitoksen Pandemia ja riskien hallinta -hanke osoittaa riskinarvioinnin sujuneen työpaikoilla hyvin. Toisaalta Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kyselytutkimus toukokuulta 2021 kertoo siitä, että palvelualoilla pandemiasta on seurannut sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia työhön. 

  • Työpaikoilla on päivitetty riskinarviointia jatkuvasti. Yhteistyössä on hyödynnetty työterveyshuoltoa ja työsuojelua. 
  • Haasteita on kuitenkin havaittu ohjeiden seuraamisessa ja tulkinnassa. 
  • Palvelualoilla runsas kolmannes vastaajista on pelännyt terveytensä puolesta. Lähes yhtä monen työmäärä on kasvanut, ja osa on kokenut esihenkilöiden tuen vähentyneen. 
  • Majoitus- ja ravitsemusalalla 75 prosenttia työntekijöistä joutui lomautetuiksi ja ilman työtä. 

Lisätiedot 

  • Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija,  etunimi.sukunimi [at] ttl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]ttl[dot]fi), 040 520 4553 
  • Antti Koivula, pääjohtaja, etunimi.sukunimi [at] ttl.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]ttl[dot]fi), 030 474 2340

Tutustu

Jaa sisältö somessa!