Työntekijöiden kokema työn imu vaikuttaa myönteisesti työmarkkinoilla. Työn imu (work engagement) ennustaa pienempää todennäköisyyttä päätyä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää työttömäksi joutumisen riskiä. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti suomalaisten ammattiaseman kohenemiseen ja palkkatasoon.
– Työn imua on tutkittu 20 vuotta, ja nyt saadut tulokset ovat vahvimpia näyttöjä sen myönteisestä merkityksestä yksilöille, työpaikoille ja jopa yhteiskunnalle. Työn imulla on monipuolisia ja kauaskantoisia seurauksia työkyvylle ja työuralle, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Tulokset käyvät ilmi vastikään julkaistusta Työterveyslaitoksen ja Etlan tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin Tilastokeskuksen työolotutkimusta: lähes 5 000 suomalaisen työikäisen vastaukset työn imusta yhdistettiin heitä koskeviin rekisteritietoihin.
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
Tässä tutkimuksessa työn imua tarkasteltiin työssä koettuna onnellisuutena, joka on yksi kolmesta kestävän työuran indikaattorista terveyden ja tuottavuuden ohella.
Kestävän työuran ja tuottavuuden kannalta merkittävää on, että työntekijän kokema imu ennustaa pienempää todennäköisyyttä jäädä työttömäksi. Siten se myös edistää selviytymistä silloin, kun yksilö kohtaa urallaan vastoinkäymisiä.
– Monet täysin yksilöstä riippumattomat tekijät voivat aiheuttaa työttömyyden, ja joillakin aloilla palkka tai ammattiasema ei muutu, vaikka töitä tekisi miten energisesti ja omistautuen, sanoo Jari Hakanen.
Uutta tietoa palkkatason ja työhyvinvoinnin suhteesta
Tutkimuksen näkökulmaa voi pitää monessa mielessä uraauurtavana.
– Meillä on valtava määrä tietoa esimerkiksi työstressin haitallisista vaikutuksista, mutta vähemmän tutkimusta siitä, miten myönteinen työhyvinvoinnin kokemus voi ennustaa, ettei mitään ongelmia pääse syntymään, sanoo Jari Hakanen.
Perinteisesti on tutkittu esimerkiksi sitä, lisääkö palkkataso työtyytyväisyyttä. Nyt asiaa lähestyttiin toisesta suunnasta selvittämällä, vaikuttaako työhyvinvointi palkkatasoon.
– Taustalla vaikuttaisi olevan nimenomaan syy–seuraussuhde: työn imu tuottaa hyviä työmarkkinatulemia. Tämä havainto säilyy, vaikka huomioimme laajan kirjon erilaisia henkilöominaisuuksia, toteaa tutkija Ilkka Ylhäinen Etlasta.
Jo kahden vuoden seurantajakson aikana havaittiin, että työn imun myönteiset seuraukset työmarkkinoilla ovat merkittävät. Kääntöpuolta eli työholismiin viittaavia näkökulmia ei noussut esiin.
– Tutkimustulos on painava viesti suomalaiselle työelämälle siitä, että työpaikoilla kannattaa panostaa ennakoivasti työhyvinvointiin. On tärkeää, ettei toimenpiteitä tehdä vain silloin, kun asiat menevät huonosti. Meillä on kertynyt vuosien varrella paljon tietoa siitä, miten työn imua edistetään esimerkiksi työtä tuunaamalla, Jari Hakanen sanoo.
Lisätiedot
- Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen [at] ttl.fi (jari[dot]hakanen[at]ttl[dot]fi), puh. 040 562 5433
Artikkeli vapaasti luettavissa (vain englanniksi)
Työn imu -tutkimus
- Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen Työolotutkimusta vuodelta 2013 sekä siihen vastanneitten työssä olleiden työmarkkinatietoja koskevia rekisteritietoja vuosina 2013–2015.
- Tutkimus toteutettiin osana SWiPE – Smart Work in Platform Economy -tutkimushanketta, jota rahoitti Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.
- Tutkimuksessa työn imua tarkasteltiin osana kestävän työuran käsitteistöä. Mittareina olivat työn imu (onnellisuus), työkyvyttömyyseläkepäätös (terveys) ja yksilön palkkakehitys ja ammattiaseman nousu (tuottavuus). Työttömyys on kestävän työuran käänteinen indikaattori (tuottavuus).
- Tutkimuksessa vakioitiin muun muassa seuraavien ominaisuuksien vaikutukset tutkittaviin ilmiöihin: ikä, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, lasten lukumäärä, viikossa tehdyt työtunnit, toimiala, ammatti, alue, krooniset sairaudet, sairauspoissaolot ja edeltävät työttömyysjaksot (työttömyyttä koskevien analyysien osalta).
Tutustu myös
- Työn imu – parasta hyvinvointia työssä? (Työpoliittinen aikakauskirja 2/2020)
- Työn imu -testi
- Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus
