Tiedote 52/2019
Mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa jo 5,3 % bruttokansantuotteesta. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja on EU-alueen korkeimpia. Mielenterveysongelma on merkittävin lyhyttä työuraa ennustava tekijä.
– Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla, eikä tässä luvussa vielä edes ole mukana työpaikoille piiloon jäävä menetys, joka ilmenee esimerkiksi lyhyinä, alle yhdeksän päivän mittaisina poissaoloina, heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena, sanoo pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta.
Tukemalla työhyvinvointia ehkäisemme mielenterveysongelmia ja tuemme työllisyysastetta.
– Hyvinvoinnin edistäminen työssä on sekä epäkohtiin puuttumista että potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta kuvaa.
Työn imu ennustaa mielenterveyttä
Tutkimusten perusteella työn imu, eli työhön liittyvä innostus ja ilo, näyttää vaikuttavan työpaikan säilymiseen, työllistettävyyteen, toimeentuloon, uralla etenemiseen sekä työurien pituuteen. Verrattuna uupuneeseen tai stressaantuneeseen työntekijään, toistuvasti työn imua tunteva työntekijä voi paremmin sekä mieleltään että fyysisesti.
– Työpaikalle työn imua tuntevat työntekijät tarkoittavat lisää tuottavuutta, vähemmän työtapaturmia, innovatiivisuutta, proaktiivisuutta, sitoutumista ja lojaalisuutta sekä aktiivista sopeutumista muutoksiin ja myönteisiä muutosodotuksia. Näin ollen samat voimavaralähtöiset keinot edistävät sekä työhyvinvointia ja mielenterveyttä että hyvää liiketoimintaa, Hakanen kertoo.
Esimiehen toiminta vaikuttaa työntekijän mielenterveyteen
Esimiehen tapa toimia, asenne ja puhetapa vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin. Tuekseen esimies tarvitsee organisaation johtamiskäytäntöjä, ohjeistuksia ja ylemmän johdon tuen mielenterveyttä edistävälle toimintatavalle.
– Mielenterveyttä tukee johtaminen, jossa palkitaan suhteessa ponnisteluun, tuetaan työn hallinnan tunnetta ja kohdellaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta kertoo.
Tärkeää on myös tunnistaa riskitekijöitä, koska niiden vähentäminen edistää terveyttä ja työkykyä.
– Sote-alalle räätälöity Mitä kuuluu -palvelu on esimerkki laadukkaasta, tutkimusperusteisesta työhyvinvointikyselystä ja palauteportaalista. Kysely kartoittaa erityisesti työn psykososiaalista kuormitusta. Palauteportaali auttaa työyksikköä tunnistamaan tärkeimmät kehittämisen kohteet ja räätälöimään toimintaa, johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta kertoo.
Työterveyslaitos julkaisee alkuvuodesta Hyvän mielen työpaikka: työkalupakki esimiehille –verkkosivuston, jota on kehitetty yhdessä esimiesten ja mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden kanssa. Sivusto vastaa esimiesten yleisimpiin kysymyksiin mielenterveyden tukemisesta työssä. Näitä ovat esimerkiksi, miten työntekijöiden voimavaroja voi lisätä, miten mielenterveyden riskejä tunnistetaan, miten mielenterveyttä haastavia tilanteita työpaikalla ratkaistaan, miten työkykyongelman voi ottaa puheeksi ja kuinka parhaiten tukea heitä, joilla ongelmia jo on.
Lisätiedot:
pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2340
tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433
erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4041
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426
>>Terve mieli terveessä työssä -tilaisuus
