Yhä useamman nuoren urahaaveet saattavat tyssätä huonoon kuntoon

Toisen asteen opiskelijoista vain 15–17 prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Vähäinen liikunta näkyy myös tuki- ja liikuntaelimistön oireiluna: esimerkiksi toisella asteella selkäkipuja esiintyy jo noin viidesosalla nuorista. Ammattilaisilla on huoli siitä, kuinka nuoret jaksavat jatkossa fyysisyyttä vaativissa työtehtävissä, kuten rakennusalalla.
-

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ja Työterveyslaitos tiedottavat 21.4.2022

Hengästyttävää liikuntaa harrastavat vähiten ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Kouluterveyskyselyn mukaan 15,4 prosenttia ammatillisten oppilaitoksen opiskelijoista liikkuu vähintään tunnin päivässä. Lukiolaisten keskuudessa luku on 17,5 prosenttia. 

– Liikunnan harrastaminen on polarisoitunut. Osa opiskelijoista harrastaa liikuntaa, mutta samaan aikaan vähän liikkuvien nuorten osuus on kasvanut, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa kertoo.

Saman kehityksen on havainnut kokemuspohjalta lehtori Riitta Jalonen, joka on opettanut teknisen alan opiskelijoille liikuntaa ja terveystietoa vuodesta 1987 koulutuskuntayhtymä Gradiassa. 

– Nuorten opiskelijoiden aerobinen kunto ja lihaskunto ovat vuosien saatossa huomattavasti heikentyneet. Valitettavan moni opiskelija alkaa olla sen verran huonossa kunnossa, että se vaikuttaa jo nyt heidän työkykyynsä ja pärjäämiseensä työelämässä. Toki joukossa on paljon myös aktiivisesti liikuntaa harrastavia, Jalonen sanoo.

Samaa viestiä Jalonen on kuullut myös työnantajilta.

– Rakennus- ja palvelualoilla on jouduttu lyhentämään nuorten työpäiviä, koska heidän kuntonsa ei riitä täyteen työaikaan. Fyysisen kunnon heikentyminen näyttäytyy myös henkisen jaksamisen haasteina, jolloin opiskelijalle joudutaan räätälöimään työssäoppimisjakso vain muutamalle päivälle viikossa, Jalonen kertoo kuulemistaan esimerkeistä.

Joka viides nuori kärsii alaselän kivuista

Lusa muistuttaa, että tiettyihin ammatteihin, kuten pelastusalan ja poliisin opintoihin, päästäkseen pitää läpäistä kuntotestit. 

– On ikävää, jos ammattihaave jää kiinni liikunnan vähäisyydestä. Liikkumattomuus ei pelkästään vähennä nuorten hyvinvointia, vaan myös sulkee ovia tiettyihin ammatteihin. Myös monilla hyvin yleisillä aloilla, kuten teollisuuden ja hoitoalan tehtävissä, vaaditaan hyvää yleiskunto, Lusa sanoo.

– Olen aidosti huolissani siitä, miten nämä nuoret pärjäävät kymmenen vuoden kuluttua työelämässä. Jaksaminen ei nimittäin fyysisessä työssä automaattisesti kohene, jos ei liikuntaa harrasteta, vaan työ syö yhä enemmän kuntoa. Tällöin vapaa-ajallakin jaksaa huonommin, Jalonen täydentää.

Liikkumattomuus kasvattaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Eniten Suomessa oireilevat juuri ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. THL:n kouluterveyskyselyssä 21,6 prosenttia ammattiin opiskelevista raportoi alaselän kivuista. Kyseessä ei ole vain suomalainen ongelma, vaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kokoamasta tutkimusaineistoista käy ilmi, että Euroopassa tule-sairauksia esiintyy jopa 30 prosentilla kouluikäisistä lapsista ja nuorista sekä 34 prosentilla nuorista työntekijöistä ja opiskelijoista.

– Kyselimme nuorilta Back to Move! -hankkeemme aikana, miten he kulkevat kouluun. Erot liikkumistavoissa olivat varsin suuria lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden välillä. Lukiolaisista lähes puolet eli 46 prosenttia pyöräili tai käveli oppilaitokseen, kun ammattiin opiskelevilla vastaava luku oli 17 prosenttia, liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen Selkäliitosta kertoo. 

Liikunnasta apua noidankehään

Ratkaisuksi tilanteeseen Jalonen ehdottaa muun muassa liikunnan lisäämistä ammattikouluissa.

– Lukiolaisilla liikunnan osuus opinnoissa on selvästi suurempi kuin ammattikouluissa, joissa työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä eli käytännössä liikuntaa ja terveystietoa on koko opintojen aikana kaksi osaamispistettä eli 24 tuntia. Onneksi meillä Gradia Jyväskylässä ylitetään tuo Opetushallituksen asettama minimituntimäärä reilusti. Myös valinnaisten liikunta kurssien ja vapaa-aikana tarjottavien liikuntamahdollisuuksien tarjoamista kannattaa lisätä, mutta valitettavasti moni vähän liikkuva ei niihin osallistu, Jalonen toteaa.

Selkäliiton mukaan liikuntatuntien lisääminen on tärkeää, mutta nuorten tulisi lisätä liikuntaa myös arjessaan.

– Arjessa liikkumista ja liikettä tulee lisätä myös koulu- ja harrastusmatkojen ja kotona liikuskelun merkeissä. Kaikki liikkuminen on terveyden kannalta hyödyllistä, Kääriäinen toteaa. 

Lisätiedot

  • Terveellinen työ -viestintä ja haastattelupyynnöt: Toni Perez, puh. 0400 630 063, toni.perez [at] osg.fi (toni[dot]perez[at]osg[dot]fi)

Tutustu myös

Terveellinen työ 2020-2022

  • Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
  • Tämä tiedote on osa viraston Terveellinen työ 2020-2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjaa.
  • Tutustu aiheeseen: Terveellinen työ – ttl.fi

Jaa sisältö somessa!