Enemmän voimavaroja vai vähemmän kuormitusta? Uusi työkalu pelillistää työhyvinvoinnin edistämisen

Työterveyslaitos julkaisee työpajamenetelmän, joka ohjaa työyhteisöä tai tiimiä priorisoimaan yhden valitsemansa työn voimavara- tai kuormitustekijän ja tekemään siihen liittyvän toimenpidesuunnitelman. Digitaalisena pelinä toteutettava työpaja on uutuus Mielenterveyden työkalupakissa.
Kuvituskuva, jossa työn voimavaroja ja kuormitustekijöitä, joista hahmo on nostanut käsittelyyn yhden.
Pia Perttula
Pia Perttula
johtava tutkija
Tiina Kauranen
vanhempi asiantuntija
Joonas Poutanen
Joonas Poutanen
tutkija

Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta, kun taas voimavaratekijät ovat työn myönteisiä piirteitä, jotka voivat vähentää kuormituksen aiheuttamaa haittaa. 

Digitaalisena pelinä toteutettavassa Työn voimavarat ja kuormitustekijät -työpajassa tiimi tai työyhteisö tunnistaa sille keskeisimmät voimavara- ja kuormitustekijät. Sen jälkeen niistä valitaan yhdessä yksi kehittämiskohde, jolle tehdään toimenpidesuunnitelma aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. 

– Työpaikoilla tehdään paljon kyselyitä ja selvityksiä, mutta tiedon kerääminen ei riitä, jos tulokset eivät johda toimenpiteisiin. Toivomme, että tästä työpajasta osallistujalle jää kokemus, että yhdessä priorisoidulle kehittämiskohteelle sovittiin seuraavat askeleet, johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta sanoo. 

Keskustelua myös voimavaroista  

Peli sisältää 35 voimavara- ja kuormitustekijäkorttia, joiden teemat liittyvät työyhteisön toimivuuteen, johtamiseen, työn sisältöön ja kuormittavuuteen. Keskustelu kääntyy usein helposti vain kuormittaviin asioihin, kuten työn määrään, keskeytyksiin ja tiedon hallittavuuteen. Peli ohjaa kuitenkin keskustelemaan ensin voimavaratekijöistä. 

– Voimavaratekijöiden, kuten arvostuksen ja työn innostavuuden, vaikutus hyvinvointiin on vähintään yhtä tärkeä kuin kuormitustekijöiden hallitsemisen. Voimavaroista on työyhteisöissä hyötyä myös kriisi- ja muutostilanteissa, vanhempi asiantuntija Tiina Kauranen Työterveyslaitoksesta sanoo. 

Yhdessä kehittäminen lisää sitoutumista 

Työpajan voi toteuttaa etänä, hybridinä tai kasvokkain. Suositus on 6–8 osallistujaa yhtä työpajaa kohti.

Työpajan vetäjänä voi toimia esimerkiksi esihenkilö, tiiminvetäjä tai projektipäällikkö. Peli auttaa vetäjää viemään keskustelua järjestelmällisesti eteenpäin. Yhteenvetoraportti syntyy sähköiseen työkaluun osallistujien ja vetäjän tekemistä muistiinpanoista sitä mukaa, kun työpaja etenee. Tärkeiden aiheiden nostaminen keskusteluun on mahdollista myös anonyymisti, mikä voi rohkaista hiljaisempiakin osallistumaan. Ohjaavien kysymysten ja pelin osallistavien toiminnallisuuksien tarkoitus on sitouttaa kaikki yhteiseen tekemiseen.

– Kun kaikilla on mahdollisuus osallistua, sitoutuminen vahvistuu. Samalla luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, mikä lisää motivaatiota. Mikään työkalu ei silti voi tehdä asioita työpaikan puolesta, vaan tarvitaan halua tehdä asioille jotakin, Tiina Kauranen sanoo.  

Tutustu työkaluun 

Mielenterveyden työkalupakki -hanke

  • Mielenterveyden työkalupakki sisältää maksuttomia työkaluja ja materiaaleja, joiden avulla työpaikat ja työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria. 
  • Mielenterveyden työkalupakki -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.

Lisätiedot 

Johtava tutkija Pia Perttula, Työterveyslaitos, pia.perttula [at] ttl.fi, puh. 043 820 0499 
Vanhempi asiantuntija Tiina Kauranen, Työterveyslaitos, tiina.kauranen [at] ttl.fi, puh. 040 771 2118
Tutkija Joonas Poutanen, Työterveyslaitos, joonas.poutanen [at] ttl.fi, puh. 046 923 7575

Jaa sisältö somessa!