Laboratorio- ja työpaikkatutkimukseen pohjautuvat ohjeet auttavat vähentämään kylmän vaikutuksia ja ottamaan terveysnäkökohtia huomioon. Hengityksensuojaimia tarvitaan kylmätyössä muun muassa avolouhoksissa, terästeollisuudessa ja rakennuksilla.
Malliratkaisu kattaa ongelmia ja antaa ratkaisuja
Kylmät olosuhteet voivat heikentää työturvallisuutta hengityksensuojainta käytettäessä monin tavoin. Malliratkaisu esittelee kylmän aiheuttamia ongelmia hengityksensuojainten käytössä ja kertoo, miten ongelmia voidaan vähentää.
- Kylmän ei havaittu vaikuttavan hengityksensuojainten toimintaan. Havaitut ongelmat liittyivät pikemminkin suojainten käytettävyyteen kylmässä.
- Kylmä voi aiheuttaa suojainten linssien huurtumisen tai jäätymisen. Tämän estämiseksi jäähtynyt suojain on puettava maltillisesti viilentyneille kasvoille.
- Jos pakkasessa joutuu ottamaan hengitysilmasta kostuneen suojaimen väliaikaisesti pois kasvoilta, on varalle oltava toinen suojain. Suojaimen venttiilit ja suodattimet voivat nimittäin jäätyä. Etenkin venttiilin jäätyminen auki on vakava tilanne, koska ilma kulkee suojaimen läpi jäätymisestä huolimatta.
- Kylmyys voi jäähdyttää kasvojen ihon erityisesti puhallinsuojaimia käytettäessä. Kasvojen suojaamiseksi suositellaan päänmyötäisen alushupun käyttöä, jos käytetään kypärällä tai hupulla varustettua puhallinsuojainta tai vaihtamaan jatkuvapuhalteinen suojain hengitysrytmiin mukautuvaksi.
- Työterveyshuollon on otettava huomioon työntekijän terveys ja soveltuvuus suojainten käyttöön kylmässä. Erityistä huomiota pitää kiinnittää riskiryhmiin.
- Ilman puhallinta käytettävät suojanaamarit lämmittävät kasvoja. Tällöin on valittava suojanaamarin koko ja malli, joka tiivistyy yksilöllisesti käyttäjän kasvoille.
Ohjeistukset pohjautuvat työpaikoilla tehtyihin mittauksiin
Työterveyslaitos toteutti työpaikkatutkimuksen vuosina 2020 – 2023 edellisinä vuosina tehtyjen laboratoriotutkimusten pohjalta. Kyselytutkimukseen, haastatteluihin ja mittauksiin perustuva tutkimus tehtiin teräs- ja kaivannaisteollisuudessa yhteistyössä työpaikkojen ja suojainvalmistajien kanssa.
Tutkimus nostaa esiin muun muassa kasvojen liiallisesta jäähtymisestä aiheutuvan paleltumariskin. Paleltumien välttämiseksi tutkittiin ratkaisuja ja tehtiin kankainen protomalli kasvojen suojaamiseksi kylmältä. Sitä ei ole kuitenkaan kaupallisesti saatavilla. Tutkimuksessa korostetaan myös tauotuksen tärkeyttä.
– Käytännön töissä vahvistui, että suojanaamarien tiiviystestaukset ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla on suojaava suojain, erikoistutkija Kirsi Jussila Työterveyslaitoksesta tähdentää.
– Kaikki eivät välttämättä sovellu ulkotyöhön talvella, jos on käytettävä hengityksensuojainta. Erityisesti työntekijöiden, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia tai keuhkosairauksia, sopivuus kylmätyöhön on arvioitava työterveyshuollossa, Jussila muistuttaa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että töitä joudutaan tekemään ajoittain riskirajoilla ja suositusten ristiriitaisuuksien kanssa tasapainotellen. Suojainvalmistaja saattaa esimerkiksi todeta, että suojainta ei tule käyttää kymmentä pakkasastetta kylmemmässä. Pakkasrajan noudattaminen voi käytännössä jäädä harkinnan varaan.
Tutkimuksessa syntyi lukuisia hyödyllisiä vinkkejä kylmältä suojautumiseen esimerkiksi puhallinsuojainta käytettäessä. Havaittiin myös, että haitallista jäähtymistä voi estää tiivistymättömän puhallinsuojaimen alla pidettävillä alushupuilla. Jo ohut neulos voi riittää. Samalla on otettava huomioon suojaimen yhteensopivuus esimerkiksi kuulonsuojainten kanssa.
Tutustu malliratkaisuun ja loppuraportteihin
Malliratkaisu Hengityksensuojainten käyttö kylmätyössä (pdf)
Loppuraportti: Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II) (Julkari)
Tutustu hankkeeseen, jota Työsuojelurahasto on rahoittanut: Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä – HSTK II | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Erikoistutkija Kirsi Jussila, Työterveyslaitos, puh 043 820 1054, kirsi.jussila [at] ttl.fi (kirsi[dot]jussila[at]ttl[dot]fi)
- Vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä, Työterveyslaitos, puh, 046 851 4948, erja.makela [at] ttl.fi (erja[dot]makela[at]ttl[dot]fi)
