Työterveyslaitoksen verkkouutinen 27.5.2024
Muutosmyllerrys on jatkunut sotessa jo pitkään. Muutostilanteessa keskeistä on työyhteisön toimivuus, työn sujuvuus, kuormituksen hallinta ja palautumiskeinojen hyvät rutiinit. Johda palautumista soten muutosmyllerryksessä -opas antaa sote-esihenkilöille konkreettisia keinoja kuormituksen hallintaan ja palautumiseen ennen muutosmyllerrystä, sen aikana ja sen jälkeen.
– Kasautuva kuormitus ja siitä johtuva riittämätön palautuminen johtavat kaikkien kannalta ikävään lopputulokseen: työntekijän terveysongelmiin, heikentyneeseen työkykyyn ja huonoon työsuoritukseen, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
– Palautunut työyhteisö toimii ja onnistuu tehtävissään. Tämä varmistaa myös asiakas- ja potilasturvallisuuden. Työstä palautuneella työntekijällä on voimavaroja elää kokonaista elämää. Hän jaksaa kehittää työtä ja työyhteisöä sekä omaa osaamistaan. Tämä kaikki parantaa myös potilaiden ja asiakkaiden hoidon ja palvelun laatua, sanoo Jaana Laitinen.
Liikkeelle esihenkilön omasta palautumisesta
– Palautumisen keinot ovat monille tuttuja. Ne ovat usein pieniä asioita. Nyt on panostettava siihen, että ne otetaan käyttöön ja että ne otetaan käyttöön vapaalla ja työssä, sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta.
Palautumisen keinot työssä liittyvät työn organisointiin, työyhteisön toimivuuteen ja työn tauottamiseen. Vapaalla palautumisen keinoja ovat mielekäs tekeminen ja rentoutuminen, ajan viettäminen läheisten, perheen ja ystävien kanssa sekä terveelliset elintavat.
– Palautumista voi ja pitää johtaa. Jotta esihenkilöllä olisi siihen voimavaroja, lähdemme liikkeelle esihenkilön omasta palautumisesta. Tarjoamme hänelle keinoja hallita työkuormitusta, rajata työtä ja edistää omaa palautumista, sanoo Heli Hannonen.
Johda palautumista soten muutosmyllerryksessä -opas on laadittu Työsuojelurahaston rahoittamassa Johda palautumista kriisissä -hankkeessa. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut mukana edustajat seitsemältä eri hyvinvointialueilta: Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Satakunnan hyvinvointialue.
Tutustu
Lisätietoja
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, p. 046 851 4426, jaana.laitinen [at] ttl.fi (jaana[dot]laitinen[at]ttl[dot]fi)
- Heli Hannonen, työterveyspsykologi, Työterveyslaitos, p. 050 430 0166, heli.hannonen [at] ttl.fi (heli[dot]hannonen[at]ttl[dot]fi)
