Tutkimuksissa vaikuttavaksi todettu TYÖOTE-toimintamalli laajenee nyt perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Toimintamalli on jo käytössä erikoissairaanhoidossa kaikilla Suomen hyvinvointialueilla, joissa tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloja. Esimerkiksi polven tekonivelleikkauksessa työkyvyttömyysaika lyheni jopa useamman viikon, kun käyttöön otettiin TYÖOTE-toimintamalli.
– TYÖOTE on vaikuttavaa sote-toimijoiden yhteistyötä, jossa voittavat niin potilas, työpaikka kuin yhteiskunta laajemmin, sanoo ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta.
TYÖOTE-toimintamallissa julkisessa terveydenhuollossa ei kirjoiteta pitkiä sairauspoissaoloja. Sen sijaan tehdään lähete työterveyshuoltoon, jossa potilaan työkykyä arvioidaan yksilöllisesti ja työtehtävien muokkaamisesta sopiviksi toipilasajan voimavaroihin sovitaan yhdessä työntekijän ja työantajan kanssa.
Hyvinvointialueen henkilöstön työ kevenee
Kun potilaan työkyvyn arviointi ja tukitoimien suunnittelu siirretään työterveyshuoltoon, on potilaan työkykyä mahdollista tukea yksilöllisemmin. Potilas voidaan ohjata terveysasemalta työterveyshuoltoon esimerkiksi silloin, kun työ aiheuttaa tai pahentaa oireilua tai jos työssä suoriutuminen on vaikeaa.
– TYÖOTE keventää myös julkisen terveydenhuollon henkilöstön työtä. Terveysasemien ja sairaaloiden henkilöstö voi paremmin keskittyä omaan ydintoimintaansa, sairauksien hoitoon ja diagnosointiin, sanoo Pauliina Kangas.
TYÖOTE-toimintamallissa pidempää sairauspoissaoloa ei tarvitse enää kirjoittaa potilaalle, ja B-lausuntojen laatiminen Kelalle siirtyy monissa tapauksissa terveyskeskuslääkäriltä työterveyslääkärin tehtäväksi.
Yhteistyön tiivistäminen luo myönteisiä kustannusvaikutuksia
TYÖOTE-toimintamalli ei ole pienen piirin etu. Työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukeminen ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa, eli TYÖOTE-toimintamallin toteuttamisesta voidaan sopia riippumatta työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta. Yksilöllisesti suunnitellut työkyvyn tukitoimet ja työn muokkaaminen potilaan toipilasajan voimavarojen mukaan tuovat myös laajempia taloudellisia vaikutuksia. Potilaiden töihin palaamisen tuoma tuottavuuden kasvu onkin toimintamallin suurin taloudellinen vaikutus.
– Laajasti käytettynä TYÖOTE parantaa myös sote-henkilöstön riittävyyttä ja vähentää hyvinvointialueen henkilöstökuluja, Pauliina Kangas jatkaa.
Mielenterveyden työkalupakki -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Lisätiedot
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, Työterveyslaitos, pauliina.kangas@ttl.fi
- Hanna Hakulinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, hanna.hakulinen@ttl.fi
Lue lisää
- Tutustu TYÖOTE-toimintamalliin Työterveyslaitoksen verkkosivulla: TYÖOTE tukee työkykyä ja lisää tuottavuutta | Työterveyslaitos
- Potilastarina (Työpiste-artikkeli): Kun paluu töihin sujuu hyvin, kaikki hyötyvät | Työterveyslaitos
- Uutinen: Tutkimus vahvistaa TYÖOTE-toimintamallin hyödyt – sairauspoissaolot lyhenevät jo koko maassa | Työterveyslaitos
- Tiedote: Mielenterveyspoissaolojen vähentäminen vaatii lisää yhteistyötä ja ennakkoluulojen voittamista | Työterveyslaitos
