Työterveyslaitoksen uutinen 8.4.2025
Selvityshenkilö Jari Lindström arvioi loppuraporttia julkistaessaan, että yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisen keinoista useimmat ovat jo olemassa. Työterveyslaitos yhtyy selvityshenkilön näkemykseen, että keinot tulisi laajemmin ottaa arjen toimintatavaksi kaikilla työpaikoilla.
– Työterveyslaitoksella on valmiita uravalmennusmenetelmiä, jotka on kehitetty työpaikkojen kanssa ja vaikuttaviksi todettu. Niitä kannattaisi ehdottomasti lähteä pilotoimaan osana tätä uutta työurahuoltamoa ja siitä sitten mahdollisesti levittämään laajemmalti, jos todetaan että ne toimivat siinä yhteydessä, sanoo työkyky ja työura -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.
– Tavoitteena on, että jokainen halutessaan pystyy jatkamaan vähintään vanhuuseläkkeelle asti, että työ on mielekästä ja merkityksellistä ja että aikanaan jokainen voisi jäädä terveenä eläkkeelle, sellaisella tunteella että on tullut arvostetuksi.
Työurahuoltamossa urasuunnittelu alkaa jo työuran keskivaiheilla
Selvitystyön loppuraportissa esitetään kehitettäväksi työurahuoltamomalli, jota on määrä kokeilla muutamilla työpaikoilla. Kokeilussa on tarkoitus tukea työurasuunnittelua työpaikoilla vaikuttavin menetelmin.
Työurahuoltamossa ryhdytään katsomaan työntekijän työuraa jo uran keskivaiheilla, reilusti ennen kuin eläkeikä häämöttää.
– Tarjolla on apua ja keinoja työntekijöille oman työuran suunnitteluun, mutta keinoja myös työpaikoille ja työnantajille. Työurasuunnittelua tehdään työpaikkakohtaisesti ja yhteistyössä, erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitoksesta korostaa.
– Kokeilussa nähdään, miten palvelut, menetelmät ja ratkaisut tehoavat erilaisilla työpaikoilla ja erilaisiin työntekijöihin. Tavoitteena on saada käyttöön oikeasti vaikuttavia keinoja.
Menetelmä voi olla vaikkapa työuran hallinnan ja urasuunnittelun taitoja vahvistava valmennus. Lisäksi voidaan hyödyntää digitaaliselle alustalle rakennettavia palveluja, joita sekä työntekijät että työnantajat voivat käyttää esimerkiksi osaamisen tunnistamiseen ja kehittämistarpeiden arviointiin.
Työpaikoille ehdotetaan myös työn muokkauksen lisäämistä tarvittaessa esimerkiksi työaikojen osalta. Myös työtehtäviä ja työrooleja voidaan muokata, ja sillä tavoin saada työntekijän ydinosaaminen parhaiten käyttöön ja työhön lisää mielekkyyttä. Esimerkiksi fyysisesti kuormittavissa tehtävissä työn muokkaus voi myös keventää kuormitusta, tukea työkykyä ja tuoda uutta sisältöä työhön.
Kohderyhminä sekä työntekijät että työnantajat
Työurahuoltamossa on kaksi keskeistä kohderyhmää – keskityöuralla olevat työntekijät ja heidän työnantajansa. Tavoitteena on, että työntekijät ja työnantajat ennakoivat ja suunnittelevat yhteistyössä työuran jatkamista edistäviä ratkaisuja ja sitten toteuttavat näitä ratkaisuja käytännössä. Työnantajat oppivat työurajohtamista sekä toimivia keinoja tukea työuria ja työntekijät oppivat taitoja suunnitella omaa työuraansa, kehittää osaamistaan ja pitää yllä työllistymiskykyään sekä työkykyään.
Vaikka kokeilussa tavoitetaan vain osa suomalaisista työpaikoista ja työntekijöistä, tutkija lohduttaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa työurasuunnittelua. Melko pienillä toimenpiteillä pääsee jo alkuun.
– Kannustan ilman muuta ottamaan työssä jatkamisen työntekijän kanssa puheeksi ja keskustelemaan, mitä muutoksia jatkaminen kenties edellyttäisi työssä, Ruokolainen sanoo
– Kannattaa miettiä keinoja yhdessä. Sopiiko nykyinen tehtävä parhaiten, voisiko työntekijän taitoja ja vahvuuksia käyttää muuhunkin, tai onko mahdollista muuttaa työaikoja työkyvyn tukemiseksi.
Anonyymi rekrytointi ohjaa huomion iästä osaamiseen
Entä mitä on tehtävissä sille ikävälle tosiseikalle, että moni yli 55-vuotias kohtaa ikäsyrjintää erityisesti työnhaussa? Yleisen asennemuutoksen lisäksi raportissa esiin nostettu anonyymi rekrytointi voisi olla yksi keinoista. Toisin sanoen, että työpaikkoja haettaisiin nimettömästi ja ilman ikätietoa.
– Anonyymi rekrytointi siirtää huomion työnhakijan iästä hänen osaamiseensa. Se on myös keino vähentää usein tiedostamattomien ennakkoluulojen roolia rekrytoinnissa. Kokemukset anonyymista rekrytoinnista ovat hyviä, ja käytäntöä kannattaisi kokeilla laajemminkin, Ruokolainen kehottaa.
Tutustu Konkarit töihin -selvityksen loppuraporttiin
Konkarit töihin – Suomen malli ja sen kokeilu: 55+ -hankkeen loppuraportti Julkaisuarkisto Valtossa
Tutustu valmennuksiin
Lisätiedot
- Erikoistutkija Mervi Ruokolainen, Työterveyslaitos, puh. 050 522 3203, mervi.ruokolainen@ttl.fi
- Johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner@ttl.fi
