Väitös: Mielenterveyden tukeminen sote-työpaikoilla edellyttää puuttumista psykososiaaliseen kuormitukseen

Sote-ammattilaisten mielen hyvinvointi on koetuksella. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso tarkastelee väitöskirjassaan, voidaanko työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin puuttumalla vähentää mielenterveysongelmien riskiä. Tutkimus osoittaa, että mielenterveyden vahvistamiseksi sote-alalla tarvitaan sekä yksilöön että työhön kohdistuvia toimia.
Henkilökuva Risto Nikunlaaksosta.
Risto Nikunlaakso
Risto Nikunlaakso
erityisasiantuntija

Mielenterveyden haasteet ovat Suomessa yleisimpiä syitä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen taustalla. Mielen hyvinvointi on ollut koetuksella myös sote-työntekijöillä, erityisesti koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen aikana. 

– Sote-alalla mielenterveyttä on pyritty vahvistamaan kohdistamalla toimenpiteitä lähinnä yksilöihin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten itse työn piirteitä muuttamalla voidaan vaikuttaa, Risto Nikunlaakso toteaa.

Mielenterveyden tukeminen sote-työpaikoilla edellyttää puuttumista työn psykososiaaliseen kuormitukseen, kertoo Nikunlaakson väitöstutkimus. Samoille työntekijöille kasautuvat psykososiaaliset kuormitustekijät, kuten vähäinen työn palkitsevuus ja työpaineet, lisäsivät henkistä rasittuneisuutta kaikilla työntekijöillä. Alle 50-vuotiailla työntekijöillä näihin kuormitustekijöihin vaikuttaminen vastaavasti vähensi henkistä rasittuneisuutta. Iäkkäämmillä työntekijöillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

Työn kuormitustekijöihin puuttuminen ei kuitenkaan yksin riitä.

– Sote-työpaikoilla tarvitaan sekä yksilöön että työhön kohdistuvia toimia. Erilaisten työntekijäryhmien, kuten nuorten ja iäkkäämpien työntekijöiden, tarpeet myös eroavat toisistaan, Nikunlaakso sanoo.

Sosiaalinen pääoma suojaa henkiseltä kuormitukselta

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että sosiaalinen pääoma sote-alan työyhteisöissä suojaa henkiseltä kuormitukselta. 

– Sote-työhön kohdistuu suuria vaatimuksia. Samaan aikaan työtä ei koeta palkitsevaksi. Työyhteisössä koettu sosiaalinen pääoma, kuten luottamus, vastavuoroisuus, suvaitsevaisuus ja avoimuus, suojaa työyhteisön jäseniä henkiseltä kuormitukselta. Samalla se voi taklata vaatimuksista ja heikosta palkitsevuudesta syntyvää kuormitusta, Nikunlaakso sanoo.

Väitöstutkimuksen tilastollisissa analyyseissa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn aineistoja vuosilta 2019–2021. Kyselyyn osallistui neljän suomalaisen sote-kuntayhtymän henkilöstö.

Väitöstilaisuus perjantaina 8.11.2024

  • Hallintotieteiden maisteri Risto Nikunlaakson väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 8.11.2024 klo 12, Medistudia, MS301 (Yliopistonranta 8).
  • Tilaisuutta voi seurata myös verkossa (Teams)
  • Vastaväittäjänä toimii professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tuula Oksanen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutustu väitöskirjaan: Supporting mental health in social and health care workplaces – the role of psychosocial stressors at work (erepo.uef.fi)

Jaa sisältö somessa!