Hyvien käytäntöjen kilpailu

Kilpailussa jaetaan tunnustusta organisaatioille, jotka ovat osoittaneet innovatiivisia lähestymistapoja työturvallisuuteen ja -terveyteen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA ja sen verkostokumppanit esittelevät kaikkia esikarsinnan läpäisseitä, palkittuja ja kunniamaininnan saaneita hyvien käytäntöjen esimerkkejä laajasti. Kymmenen parhaan esimerkin kuvaukset julkaistaan painetussa julkaisussa sekä EU-OSHAn verkkosivuilla.  

Suomen esikarsintaan osallistuneista kaksi parasta esimerkkiä esitellään Työterveyslaitoksen kilpailusivulla ja lähetetään eurooppalaiseen loppukilpailuun.  

Koko kilpailun voittajalle kustannetaan matkat palkintoseremoniaan Espanjan Bilbaoon. Myös muut kilpailuun osallistuneet ovat tervetulleita osallistumaan tapahtumaan omakustanteisesti.  

Kilpailuun voivat osallistua kattavasti erilaiset työpaikat, kokoon ja toimialaan katsomatta.  

Osallistu kansalliseen esikarsintaan ilmoittamalla oman työpaikkasi hyvä käytäntö Työterveyslaitokseen hakulomakkeella viimeistään 18.9.2024.  
 
Kaksi parasta esimerkkiä lähetetään Euroopan laajuiseen loppukilpailuun. Kilpailun finalistit julkistetaan tammikuussa 2025 ja voittajat palkitaan marraskuussa 2025 Espanjan Bilbaossa. 

EU-OSHA ja sen kansalliset koordinaatiokeskukset ovat palkinneet organisaatioita parhaista käytännöistä jo vuodesta 2000 lähtien.  
 
Tänä vuonna Hyvien käytäntöjen kilpailun erityisenä tavoitteena on nostaa esiin onnistumisia organisaatioista, jotka ehkäisevät aktiivisesti digitaalisten järjestelmien käyttöön liittyviä työterveys- ja työturvallisuusriskejä. 

Onko työpaikallanne kehitetty toimintamalli tai otettu käyttöön ratkaisu, joka edistää työterveyttä ja -turvallisuutta digiaikana? Kerro siitä meille! Kilpailuun voit ilmoittaa minkä tahansa työelämän esimerkin. 

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota etenkin siihen,

• ottaako esimerkki huomioon työturvallisuuden ja -terveyden edistämisen työpaikalla kokonaisvaltaisesti
• onko käytäntö johtanut todellisiin parannuksiin kestävällä tavalla 
• onko se toteutettavissa myös muilla työpaikoilla.  

• Miten riskinarviointi järjestettiin eri työntekijäryhmissä?
• Miten ennaltaehkäisyn periaatteet otettiin huomioon digitalisaatioon liittyvässä riskinarvioinnissa? 
• Miten työturvallisuus- ja työterveysriskit otettiin huomioon digitaalisen järjestelmän suunnittelussa ja käyttöönotossa? 
• Miten lisättiin tietoisuutta vaaroista ja haitoista? Miten vaarojen ennaltaehkäisyn kulttuuria edistettiin?
• Miten työntekijät koulutettiin työskentelemään turvallisesti ja olemaan vuorovaikutuksessa digitaalisten teknologioiden kanssa?  

Jos sinua mietityttää, soveltuuko juuri sinun työpaikkaesimerkkisi kilpailuun, voit olla yhteydessä taina.paakkonen [at] ttl.fi.