Näin meillä kevennetään kuormitusta - Fazer

Taikinan kaulimista ja karkkihyllyn täyttämistä Fazerilla

Miten Fazerilla kevennetään työn kuormitusta?

Älyvaatteilla tietoa kuormituksesta

Mittasimme pari vuotta sitten älyvaatteilla työntekijöidemme fyysistä kuormitusta. Analysoimme esimerkiksi kädet koholla työskentelyä, voimankäyttöä, yksipuolisia toistoliikkeitä ja elpymisvaiheita.

Osa työntekijöistämme puki päälleen sukelluspukuhenkisen asun, jossa sensorit mittasivat lihasaktiivisuutta ja -kuormitusta. Mittasimme myös sykettä ja videokuvaamisella täsmensimme, mitä kussakin työvaiheessa tapahtuu.

Ennen älyvaatemittauksia kokosimme jo tiedossa olevat kuormitustekijät, työpaikkaselvitysten tulokset ja sairauspoissaolotiedot. Näin pystyimme mittauksissa keskittymään syvemmin oikeisiin ongelmiin. Selvitimme myös henkilöiden lähtötason puristusvoimatesteillä, jotta mittauksissa saimme tietoa, miten paljon heidän maksimivoimastaan on käytössä työpäivän aikana.

Yllättävää kuormitusta karkkihyllyillä

Mittauksiin osallistui erikokoisia ihmisiä makeistehtailla, myymäläleipomoissa ja myynnistä myynninedistäjiä, jotka kaupoissa rakentavat kampanjoita ja asettavat makeisia esille.

Eniten yllätti kaupoissa karkkihyllyjä täyttävien henkilöiden työ. Heidän hyvin itsenäisessä työssään oli paljon yksipuolista toistoa, huonoja työasentoja ja syke huiteli jopa sadassa kolmessakymmenessä.

Ilman korjaustoimia näin voimakas kuormitus ennustaa merkittävää työkykyriskiä ja lisääntyviä sairauspoissaoloja. Taustahaastatteluissa kävi ilmi muun muassa, että myynninedistäjät tekevät työtään hyvin intohimoisesti eivätkä malta juurikaan hellittää. Mikrotauot puuttuivat lähes kokonaan.

Makeis-, keksi- ja suklaatehtailla ei kuormitusmittaukset tuoneet isompia yllätyksiä. Tehtaille on jo tuotu paljon työtä keventävää automaatiota ja työkiertoa on voitu hyödyntää hyvin.

Myymäläleipomoissa puolestaan oletimme, että kahdenkymmenen kilon jauhosäkkien nostaminen kuormittaa eniten, mutta raskainta olikin taikinan vaivaaminen. Meidän tulee viikoittaisen työkierron sijaan päästä päivittäin vaihtuviin työtehtäviin. Lisäksi pitää saada mikrotaukoja myös taikinan vaivaamiseen.

Miten kuormituksen keventäminen näkyy työyhteisössänne?

Meillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä erilaiset vammat aiheuttavat jopa puolet sairauspoissaoloista ja suurimman osan työkyvyttömyyseläkkeistä.

Halusimme älyvaatemittausten avulla saada fyysistä kuormitusta hallintaan, ennalta ehkäistä sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja työtapaturmia sekä parantaa työn tuottavuutta. Mittausdatan avulla meidän on nyt helpompi suunnitella oikeita toimenpiteitä ja perustalla mahdollisia investointeja.

Tähän asti isoin onnistuminen on ollut se, että olemme saaneet koko joukon mukaan innostumaan ja aktivoitumaan. Tarjoamme parhaillaan esille tulleisiin haasteisiin kohdennettuja ratkaisuja ja juurrutamme uudistuksia toimintaamme ja kulttuuriimme.

Arvioimme, että parin vuoden päästä poimimme hedelmää näistä älyvaatemittauksista.

Kolme kevennysvinkkiä!

  1. Muistakaa mikrotauot, minuuttikin kerrallaan riittää. On lohdullista ajatella, ettei tarvitse puoli tuntia venyttää jalkaa niskan taakse, vaan työn sivussa tehdyt pienet elvyttävät liikkeet ja ravistelut riittävät.
  2. Tarkistakaa työkierto. Terveellisintä on, että jokaisessa työpäivässä on mahdollisimman monipuolista liikettä.
  3. Jokaisen on hyvä ymmärtää, miten kuormituksen keventäminen vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Meillä esimerkiksi on paljon nuoria, joilla tekeminen ei välttämättä vielä tunnu heidän kehossaan. Nuoret on hyvä saada jo uransa alussa ymmärtämään ergonomian merkitys.

Kysymyksiin vastasivat:

Katri Valonen, Työturvallisuus- ja työhyvinvointipäällikkö

Veera Parkkinen, Head of Well-being

Älyvaatemittausten pohjalta tehtyjä kehittämistoimia:

Myyntityössä:

  • Esihenkilöille työfysioterapeutin ergonomiavalmennukset ja ergonomiaopas, joita he vievät yksiköihinsä
  • Keskustelut esihenkilöiden kanssa työtavoista, kuten ylitekemisestä, asenteista ja apuvälineistä
  • Esihenkilöille valmennusta sairauspoissaolo- ja työkykyjohtamisen käytänteistä, esimerkiksi varhaisesta tuesta, tilanteisiin puuttumisesta ja tietoa tukiverkostosta
  • Esihenkilöille työhyvinvointikorttikoulutus, kokonaisvaltaista ymmärrystä työhyvinvoinnista
  • Esihenkilöille työturvallisuuspassikoulutus
  • Työhyvinvointiteemat aluekokouksissa, esimerkiksi henkilökohtaiset valmennusohjelmat

Makeistehtailla ja myymäläleipomoissa

  • Tuotannon suunnittelussa huomioidaan aina työn ergonomia ennen investointipäätöstä
  • Esihenkilöille ymmärrystä monipuolisesta tekemisestä työpäivän aikana, yksipuolisen kuormituksen vähentämisestä
  • Työkierron laajentaminen työpisteissä, joissa asentokuormitusta
  • Työfysioterapeutin ergonomiaohjaus työpisteillä, esimerkiksi palauttavista vastaliikkeistä ja apuvälineistä
  • Nostokorkeuksien tarkistaminen, tarvittavien apuvälineiden hankinta
  • Alipainenostimet käyttöön
  • Selvitetään vaihtoehtoja raaka-aineiden suursäkeille
  • Lattiavaakojen hankinta, säädettävät työpöydät kaikkiin työvaiheisiin kuten raaka-aineiden punnitukseen
  • Ergonomiaohjeistus koko henkilöstölle, esihenkilöt vievät ergonomiatietoa tiimeilleen