Työkokeilun ja työhönvalmennuksen järjestäjätahot

Alla olevissa taulukoissa on kuvattu työkokeilun ja työhönvalmennuksen järjestäjätahot.

Taulukot liittyvät Työkyvyn tuki -koulutuksen Työkyvyn tuen keinot -kappaleeseen.

Taulukko 1. Työkokeilun järjestäjätahot.
Työkokeilua järjestävä taho	Työkokeilun tavoite	Työkokeilun kohderyhmä	Työkokeilupaikka	Työkokeilun kesto	Henkilön toimeentulon lähde
Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto)	Selvittää vaihtoehtoja ammatinvalinnalle ja uralle tai tukea paluuta työmarkkinoille.	Henkilöt, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai jotka suunnittelevat alan tai ammatin vaihtoa, työmarkkinoilta pitkään pois olleet	Yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhteisö kuten kunta tai yhdistys, säätiö, valtion virasto, työpaja	1–6 kk samalla työnantajalla tai kunnan samassa tehtävässä, yhteensä enintään 12 kk	Työttömyyspäiväraha, kulukorvaus
Kela	Selvittää henkilön soveltuvuutta erilaisiin ammatteihin tai selviytymistä erilaisissa työtehtävissä.	Henkilöt, jotka eivät enää suoriudu nykyisistä työtehtävistä ja edessä on työtehtävien tai ammatin vaihto.	Työpaikat, työklinikat tai muut Kelan hyväksymät kuntoutusyksiköt	Työklinikka tai muu laitos enintään 6 viikkoa, työpaikka tavallisesti 1-2 kk	Kuntoutusraha tai kuntoutustuki
Työeläkevakuuttajat	Tukea työhön paluuta pitkän sairasloman jälkeen, tukea työssä jatkamista, selvittää työtehtävien sopivuutta ja henkilön soveltuvuutta alalle	Henkilöt, joiden sairausloma tai kuntoutustuki loppuu tilanteessa, jossa henkilö ei vielä täysin usko selviytyvänsä vanhoista töistä. Yrittäjät.	Oma työpaikka tai muu työnantaja	1–6 kk, tavallisimmin 3 kk.	Kuntoutusraha
Tapaturma- ja liikennevakuuttaja	Selvittää henkilön työkykyä tai tietyn työtehtävän tai ammatin soveltuvuutta.	Henkilöt, joilla korvattava liikennevahinko, työtapaturma tai ammattitauti rajoittaa tai uhkaa työkykyä.	Entinen tai uusi työpaikka	1–6kk, erityisestä syystä pidempikin.	Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen toimeentulokorvaus
Työterveyshuolto	Työhön palaavan työssä jatkamisen edellytysten seuraaminen, kuntoutus-tarpeiden selvittäminen ja vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistyminen (Työterveyshuoltolaki 12 §)	Työterveyshuollon työkokeilu sopii varhaisen vaiheen kuntoutustoimen-piteeksi: 1) henkilöt, joilla on toimintakykyä osittaiseen työhön paluuseen, 2) henkilöt, jotka ovat työsuhteessa ja kuuluvat työterveyshuollon palveluiden piiriin, 3) henkilöt, joilla työkyvyttömyyden uhka ei ole todennäköinen eikä viiden edellisen vuoden aikana palkkatulot ylitä työeläkekuntoutukseen vaadittavaa alarajaa.	Oma työpaikka, työterveyshuolto neuvottelee työkokeilun järjestämisestä työntekijän ja työnantajan kanssa, työnantaja tekee päätöksen työkokeilun järjestämisestä	Työkokeilun kesto harkitaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan	Normaali palkka, työnantaja osallistuu mahdollisiin muihin kustannuksiin (esim. uuden työn vaatimat järjestelyt), työnantaja saa kuntoutusrahan itselleen työkokeilun ajalta työeläkeyhtiöltä tai Kelalta.

Taulukko 2. Työhönvalmennuksen järjestäjätahot.
Työhönvalmennusta järjestävä taho	Valmennuksen tavoite	Valmennuksen kohderyhmä	Valmennuksen tuottava taho	Valmennuksen kesto	Työhön-valmennuksen aikainen toimeentulo
Työ- ja elinkeinotoimisto	Henkilökohtainen tuki työ- tai opiskelupaikan löytymiseen, työelämään ja työyhteisöön kiinnittymiseen (työpaikan etsiminen, työhakemuksen laatiminen, työ-haastatteluun valmistautuminen, työsuhteen solmiminen). Tuki oppisopimus-koulutuksen, palkkatuetun työn tai palkkatuetun työn ja siihen yhdistetyn työvoimakoulutuksen aikana.	TE-toimiston asiakkaina olevat työnhakijat, joiden työttömyys on pitkittynyt.	ELY-keskuksen kilpailuttama palveluntuottaja kuten yritys, järjestö, säätiö tai yhdistys.	Kesto ja sisältö sovitaan ennen valmennuksen aloitusta. Henkilökohtaista työhönvalmennusta voi saada enintään 50h / vuosi.	Toimeentulona on työttömyysetuus tai palkka ja kulukorvaus tai korotettu kulukorvaus.
Kela (ammatillinen kuntoutus)	Työhönvalmentaja tukee palkkatyön hakemista ja aseman vakiinnuttamista työmarkkinoilla.	Ammatillista kuntoutusta tarvitsevat. Lääkärinlausunto B - terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta.	Kelan hyväksymät palveluntuottajat.	3 – 21 kk. Työhönvalmennusta edeltää usein työkokeilu.	Kuntoutusraha, johon muut etuudet voivat vaikuttaa.
Työeläke-vakuuttajat	Työhön palaaminen ja/tai työssä jatkaminen hyödyntämällä aikaisempaa ammattitaitoa ja työkokemusta. Tarvittaessa voidaan liittää ulkopuolista koulutusta tai kursseja.	Henkilöt, joilla myönteinen päätös oikeudesta työeläke-kuntoutukseen. Lääkärinlausunto B – terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta.	Työeläkeyhtiöiden kilpailuttamat kuntoutuksen palveluntuottajat.	Henkilökohtaisen työhönvalmennus-suunnitelman mukaan. Työhönvalmennusta edeltää usein työkokeilu.	Palkka tai työeläkelain mukainen kuntoutusraha.
Tapaturma- ja liikennevakuuttajat (ammatillinen kuntoutus)	Parannetaan kuntoutujan mahdollisuuksia suoraan sijoittumiseen työhön tai parannetaan kuntoutujan mahdollisuuksia työllistyä ammatillisena kuntoutuksena myönnetyn koulutuksen jälkeen.	Asiakkuus alkaa tapaturma- ja liikennevakuuttajan tai työeläkevakuuttajan toimeksiannolla, jos tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta.	Tapaturma- ja liikennevakuuttajien kilpailuttamat kuntoutuksen palveluntuottajat.	Henkilökohtaisen kuntoutus-suunnitelman mukaisesti, yleensä enintään 6 kuukautta.	Tapaturmava-kuutuskorvaus, tapauskohtaisesti kulukorvauksia.
Kunta tai kaupunki (työllisyyspalvelut)	Työllistyminen kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen palkkatyöhön.	Kunnan asukkaat, kunkin toimialan määrittämät muut ehdot (esimerkiksi työnhakijat tai kehitysvammaiset).	Kunnan työllisyyspalveluissa toimivat työhönvalmentajat tai kilpailutetut palveluntuottajat.	Henkilökohtainen suunnitelma.	Toimeentulona on työttömyysetuus tai palkka ja kulukorvaus tai korotettu kulukorvaus.
Hyvinvointialue	Työllistyminen avoimille työmarkkinoille osaamista ja työkykyä vastaaviin tehtäviin.	Henkilöt joilla on vaikeuksia työllistyä oma-aloitteisesti, markkinoida osaamistaan ja ottaa yhteyttä työnantajiin. Henkilö on voinut olla pitkään pois työelämästä. Hänellä voi olla kehitysvamma, mielenterveys-ongelmia tai muita terveydellisiä rajoitteita.	Sosiaalipalvelut, TYP, kehitysvamma-palvelut, mielenterveys-palvelut tai aikuissosiaalityö. Kuntayhtymän kilpailuttamat palveluntuottajat, jotka voivat olla yksityisiä, yrityksiä, järjestöjä tai säätiöitä.	Yksiöllinen kesto. Mielenterveys-kuntoutujilla kesto voi olla yksi vuosi tai pidempään. Pitkäaikais-työttömillä intensiivisen valmennuksen kesto on 1–3 kuukautta.	Työmarkkinatuki, peruspäiväraha, ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyys-eläke tai kuntoutustuki.