Työkyvyn tuki -koulutus

Mitä?

Tämä Työkyvyn tuki -koulutus oli osa Marinin hallituksen Työkykyohjelmaa, jota toteutettiin vuosina 2019–2023. Työkykyohjelmasta vastasi ja sitä toteutti työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Kenelle?

Koulutus soveltuu hyvin kaikille työkyvyn ja työllistymisen tuen parissa työskenteleville, aiheesta kiinnostuneille ja alan opiskelijoille. Koulutus soveltuu hyvin myös tulevilla hyvinvointialueilla työskenteleville ammattilaisille.

Tavoitteet

Työkyvyn tuki -koulutuksen tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoja työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta ja auttaa heitä soveltamaan oppimaansa työssään. Koulutus antaa ammattilaisille valmiuksia tehdä monialaista ja moniammatillista työtä erilaisissa verkostoissa asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Koulutus antaa ammattilaisille valmiuksia verkostojen rakentamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi koulutuksessa tutustutaan työkyvyn ja työllistymisen tuen hyviin käytäntöihin ja toimintamalleihin. Koulutus antaa valmiuksia soveltaa opittua omassa työssä.

Koulutus perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppijat rakentavat eli konstruoivat sen itse uudelleen.

Verkkoaineisto koostuu seitsemästä osiosta:

1. Asiakasosallisuus
2. Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi
3. Työkyvyn tuen suunnitelma
4. Työkyvyn tuen keinot
5. Palvelujärjestelmä ja yhteistyö
6. Palvelujen koordinointi
7. Hyvät käytännöt ja toimintamallit

Verkko-oppimisaineistossa on tekstin lisäksi videoita, podcasteja ja kuhunkin osioon liittyvä oppimistehtävä.

Verkkoaineiston laajuus on 54 tuntia eli 2 opintopistettä.

Sanasto-sivulla pääset tutustumaan koulutuksen keskeisiin käsitteisiin.

Kun suoritat koulutuksen lopuksi tentin, saat koulutuksesta myös todistuksen.

Koulutuksen sisällön ja materiaalin suunnittelussa periaatteena on ollut yhteiskehittäminen. Valtakunnallisessa työpajassa laaja asiantuntijaverkosto ja kokemusasiantuntijat kertoivat, mitä työkyvyn tuen koulutuksen pitäisi sisältää. Työpajan tuotoksissa korostui erityisesti asiakasosallisuus, monialainen yhteistyö, palvelutarpeen tunnistaminen, oikea-aikaiset työkyvyn tuen keinot, verkostotyö ja palveluiden koordinointi.

Osallistujat toivoivat monipuolista koulutusaineistoa. Aineistoon toivottiin tekstien lisäksi videoita, podcasteja, blogeja, artikkeleita, prosessikaavioita, toimintamalleja ja tapauskuvauksia.

Toisena periaatteena oli hyödyntää jo valmista, olemassa olevaa koulutusmateriaalia, ja koota siitä mielekäs kokonaisuus. Materiaalia on koottu työpajan ehdotusten perusteella.

Koulutuksen ensimmäinen versio pilotoitiin seitsemässä koulutuksessa vuonna 2021. Koulutuksiin osallistui yhteensä 223 ammattilaista, jotka työskentelivät Työkykyohjelman rahoittamissa kehittämishankkeissa tai olivat hankkeiden yhteistyötahojen edustajia esimerkiksi Kelasta, TE-palveluista, kuntoutuksen palveluntuottajilta ja järjestöistä.

Koulutus arvioitiin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Osallistujat täyttivät alkukyselyn ennen koulutusta. Loppukysely tehtiin koulutuksen jälkeen ja viivästetty kysely kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Lisäksi ammattilaisten asiakkailta kysyttiin heidän kokemuksiaan ammattilaisten osaamisesta ja asiakkaan kohtaamisesta. Saatua arviointitietoa hyödynnettiin koulutuksen edelleen kehittämiseksi.

Lue halutessasi lisää: Nevala N, Unkila K, Rivinoja T, Henriksson M, Vastamäki J. Työkyvyn tuki -koulutus rakentaa yhteistä osaamista. Työterveyslääkäri 2022;39(3):50-53. Saatavilla osoitteessa: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/ttl02095?toc=1117366

Olemme pyrkineet tekemään koulutuksesta mahdollisimman saavutettavan. Kun saavutettavuus on huomioitu mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat osallistua koulutukseen itsenäisesti. Saavutettava koulutus tarkoittaa tässä yhteydessä tekniikkaa, helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä.

Koulutuksen materiaaleja saa käyttää vapaasti. Käytettäessä tulee aina mainita lähde: Työkyvyn tuki -koulutus, Työterveyslaitos 2022.

Työkyvyn tuki -koulutuksen ovat kehittäneet:

• Nina Nevala, LitT, dosentti, AmO, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
• Kirsi Unkila, YTL, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
• Jussi Niemelä, KM, KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
• Janita Julkunen, tradenomi, Työterveyslaitos
• Telma Rivinoja, KM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
• Kimmo Tarvainen, LL, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö
• Kirsi Lappalainen, TtT, AmO, työterveyshoitaja, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos
• Mikko Henriksson, VTM, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Työterveyslaitos
• Maria Hirvonen, YTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
• Liisi Räikkönen, YTM, koordinaattori, Työterveyslaitos
• Leini Sinervo, VTM, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Elina Weiste, VTT, dosentti, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
• Pirita Männikkö, VTM, asiantuntija, Työterveyslaitos
• Pekka Laine, FM, KM, LuK, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
• Satu Lehtinen, FM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
• Jaana Vastamäki, YTT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

Graafinen ilme: Mika Kautto, Source Creative Oy.

Monialainen ja moniammatillinen työ edellyttää, että ammattilaisilla on yhteinen kieli ja käsitteet. Tässä koulutuksessa käytämme Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastoa (Sotete-sanasto). Voit ladata koko sanaston itsellesi alta. Sanastosta löytyy myös käsitekaaviot, jotka kuvaavat käsitteiden välisiä suhteita.

Lisäksi voit tutustua THL:n uuteen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sivustoon.



Tarkastele tämän koulutuksen keskeisimpiä käsitteitä seuraavasta listauksesta klikkaamalla käsitteitä ja lukemalla avautuva kuvaus.

Seuraavassa on kuvattu koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö.

Taulukko 1. Työkyvyn tuki -koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö.

Osio 1. Asiakasosallisuus

  Perustuslaki 731/1999 Lain 2§:n mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§). Kuntalaki 410/2015 Lain 22§:n mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista, joita laissa on mainittu useita. Laki hyvinvointialueesta (611/2021) Lain 5 luku määrittää laajasti hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumisoikeuksista ja velvoittaa aluevaltuustoja huolehtimaan monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Keskeistä on palvelujen kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien ja henkilöstön kanssa. Aluevaltuustojen on selvitettävä palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Toimielimiin tulisi valita palvelujen käyttäjien edustajia sekä tukea asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Tavoitteena on lisätä asiakaskeskeisyyttä ja oikeutta saada tietoa omaa hoitoaan koskevan päätöksenteon pohjaksi. Laki edellyttää myös järjestämään ohjausta, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lain tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta ja asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Rakenteellisessa sosiaalityössä edellytetään sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista. Useassa lain kohdassa mainitaan asiakkaan tarpeiden ja toivomusten huomioiminen tarpeen mukaisten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien järjestämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki painottaa potilaan oikeutta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Laissa on määritelty potilaan oikeudet hoitoon pääsyyn, suunnitelmaan perustuvaan hoitoon ja kuntoutukseen, itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin. Lain perusteella potilaan osallistuminen kohdentuu hänen omaan hoitoonsa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Lain mukaan asiakkaan toivomukset ja mielipide on otettava huomioon ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osio 2. Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi   Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Lain mukaan rekisteröityneen työnhakijan palvelutarve on arvioitava määräajassa työnhaun alkamisesta. Lisäksi työttömän työnhakijan palvelutarve on arvioitava säännöllisesti työnhaun ollessa voimassa. Laki
työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 Työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston, hyvinvointialueen ja Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista. Työttömän työllistyminen edellyttää yhteistoimintamallin mukaista palvelujen yhteensovittamista, jos työllistymisen esteenä ovat työllistymiseen vaikuttavat työ- ja toimintakyvyn rajoitteet tai elämänhallinnan ongelmat, jotka eivät ratkea yksinomaan viranomaisten välisellä konsultaatiolla. Monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos selvittävät yhdessä työttömän kanssa tämän osaamisen ja ammattitaidon sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn. Työttömän osaamisen kehittämisen tarpeita voidaan arvioida yhteistyössä koulutuspalveluiden tuottajien kanssa. Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 8§ Lain mukaan toteutettaessa sosiaalihuoltoa ja vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluita ja tukitoimia, on ensisijaisesti huomioitava asiakkaan toivomukset ja mielipide, sekä annettava asiakkaalle mahdollisuus osallistua palveluidensa suunnitteluun. Palveluita suunniteltaessa on huomioitava asiakkaan etu. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Laki (3a§) määrittelee erikseen vammaisen henkilön lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittämisestä palvelusuunnitelman laatimista varten, elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ole riittäviä. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lain § 36 velvoittaa hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluksessa olevan, saadessaan tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, välittömästi arvioimaan henkilön kiireellisen avun tarpeen. Lisäksi henkilöllä on oikeus määräajassa saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Lain mukaan hoidon tarve on arvioitava pääsääntöisesti ensimmäisen yhteydenoton aikana ja viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa. Terveydenhuollossa palvelutarpeet ovat yleensä terveysongelmista johtuvia hoidon tarpeita. Valtioneuvoston asetuksella (583/2017) säädetään kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki käyttää termiä alkukartoitus, joka vastaa kotoutumispalvelujen asiakkaan ensimmäistä palvelutarpeen arviointia. Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Lain mukaan Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Kuntoutuksessa arvioidaan asiakkaan kuntoutustarvetta. Osio 3. Työkyvyn tuen suunnitelma   Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Lain 4§:n mukaan potilaalle on terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää potilaan hoidon järjestyminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Terveydenhuollon terveys- ja hoitosuunnitelmassa tulee olla: hoidon tarve, toiminta- ja työkykyyn liittyvät tarpeet, hoidon toteutus ja keinot sekä tuki, seuranta ja arviointi. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Lain 7 § velvoittaa sosiaalihuoltoa toteutettaessa laatimaan palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muun vastaavan suunnitelman, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lain 39§:n mukaan palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla. Asiakassuunnitelmassa tulee olla ammattilaisen lisäksi asiakkaan arvio tuen tarpeesta. Suunnitelmassa tulee kuvata asiakkaan terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut, niiden ajankohta ja kesto. Suunnitelmassa tulee mainita myös asiakkaan ja omatyöntekijän tapaamiset, mainita asiakkaan vahvuudet ja voimavarat sekä ennen kaikkea asettaa toiminnan tavoitteet. Lisäksi asiakassuunnitelmaan kirjataan tiedot yhteistyötahoista, rooleista ja vastuista. Sosiaalihuoltolain tarkennus 36§ Kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 702/2020 Laki määrittelee aktivointisuunnitelman sisältöä. Suunnitelmassa tulee olla kuntouttavan työtoiminnan tavoite ja kuvaus, kesto, alkamisajankohta ja pituus, annettavan tuen ja ohjauksen luonne. Lisäksi on mainittava muut henkilölle tarjottavat sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut. Lisäksi on kirjattava seurannasta. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Lain § 12 (30.12.2021/1379) määrittää työllistymissuunnitelman sisällöstä. Työllistymissuunnitelmaan sisällytetään työnhakuvelvollisuus ja muita työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä toimia ja palveluita. Tarvittaessa työllistymissuunnitelmaan sisällytetään työ- ja elinkeinotoimiston päätös siitä, täyttääkö henkilö Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) 4 §:n mukaiset edellytykset yhtiöön työllistämiseksi. Suunnitelmassa sovitaan myös seurannasta. Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 Työ- ja elinkeinotoimisto, hyvinvointialue ja työtön laativat yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. Lisäksi monialaiseen työllistymissuunnitelmaan voidaan tarvittaessa sisällyttää muita työttömän osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja työ- ja toimintakykyä lisääviä palveluja ja työnhakuun liittyviä toimia. Mikäli työnhakijan palvelutarve edellyttää Kelan kuntoutuspalveluja, myös Kela osallistuu suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen. Suunnitelma voi sisältää myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen.

Vammaispalvelulaki
3.4.1987/380

Vammaispalvelulaki 675/2023 (laki ei vielä voimassa)

Laki 3 a § asettaa määräajan palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi ja palvelusuunnitelman laatimiseksi. Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Tarkoitus on, että palvelusuunnitelmasta käyvät riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen toimintakykyyn, elämäntilanteeseen ja palvelutarpeeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Lain soveltamisessa keskiössä on laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asiakkaan kuulemisesta. Osio 4. Työkyvyn ja työllistymisen tuen keinot ja etuudet   Laki hyvinvointialueesta (611/2021) Lain 5 luku määrittää laajasti hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumisoikeuksista ja velvoittaa aluevaltuustoja huolehtimaan monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Keskeistä on palvelujen kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien ja henkilöstön kanssa. Aluevaltuustojen on selvitettävä palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Toimielimiin tulisi valita palvelujen käyttäjien edustajia sekä tukea asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)

Laki julkisista työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 337/2022

Luku 1 Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen
Luku 2 Työnhakijan palveluprosessi
Luku 3 Työnvälitys
Luku 4 Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, sekä valmennus ja kokeilu
Luku 5 Työvoimakoulutus
Luku 6 Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu
Luku 7 Palkkatuki
Luku 10 3 § Työolosuhteiden järjestelytuki
Luku 12 Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö 1 § Yhteistyö työelämän järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

Sosiaalihuoltolaki (1§) määrittelee hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden tehtävät ja asiakkaan edun mukaisen työskentelyn ja hyvän kohtelun sekä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen. Lain yhtenä tavoitteena on parantaa yhteistyötä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä.

Lain 17 §:ssä määritellään sosiaalisen kuntoutuksen tehtävistä ja toteutuksesta.

Lain § 36 velvoittaa hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluksessa olevan, saadessaan tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, välittömästi arvioimaan henkilön kiireellisen avun tarpeen.

Lain §40:ssä todetaan, että jos asiakkaan tarpeisiin ei voida vastata vain sosiaalihuollon toimin, asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön, omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän on asiakkaan suostumuksella otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu.

Lain §41:ssä on määritelty monialainen yhteistyö sosiaalihuollossa. Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista.

Lain §46 a:ssa sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.

Työttömyysturvalaki 1290/2002 Laki säätää työttömän työnhakijan taloudellisista mahdollisuuksista hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Laki määrittää työttömyysturvan maksatusedellytyksistä ja esimerkiksi aktiivitoimiin osallistumisesta. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 675/2023, joka on voimassa 1.1.2025 alkaen.

Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin hyvinvointialueella esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 702/2020 Laki koskee pitkään työttöminä olleita henkilöitä ja se korostaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Laissa säädetään toimenpiteistä, joiden tavoitteena on parantaa henkilöiden edellytyksiä edetä kohti avoimia työmarkkinoita. Laki sisältää tarkennuksia ja selkeyttää asiakkaan asemaa sekä eri tahojen rooleja. Aktivointisuunnitelmaan ja monialaiseen työllistymissuunnitelmaan tulisi kirjata kuntouttavan työtoiminnan tavoite sekä henkilölle annettava tuki ja ohjaus. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 935/2022 Työllistymistä edistävällä yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos  yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin tässä laissa säädetään. Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023

Lain 2 §:n mukaan työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömän monialaisen palvelutarpeen, suunnittelevat ja yhteensovittavat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelut kokonaisuuksiksi sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Lain 3 §:n mukaan työttömän työllistyminen edellyttää yhteistoimintamallin mukaista palvelujen yhteensovittamista, jos työllistymisen esteenä ovat työllistymiseen vaikuttavat työ- ja toimintakyvyn rajoitteet tai elämänhallinnan ongelmat, jotka eivät ratkea yksinomaan viranomaisten välisellä konsultaatiolla.

Lain 11 §:n mukaan työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos voivat käsitellä työtöntä henkilöä koskevia tietoja niille tässä laissa säädettyjen, monialaisen tuen yhteistoimintamalliin liittyvien tehtävien hoitamiseksi ja näitä tehtäviä koskevaan valvontaan, kehittämiseen, seurantaan, arviointiin, tilastointiin, ennakointiin ja ohjaukseen.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005

Lain mukaan Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa. Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen edistämiseen ja tueksi laadittu kirjallinen suunnitelma.

Lain 6 §:n mukaan Kansaeläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- ja opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.

Lain 7 §:n mukaan Kansaeläkelaitoksen järjestää 6 §:ssä tarkoitettuna ammatillisena kuntoutuksena 1) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, 2) työ- ja koulutuskokeiluja, 3) työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa kuntoutujan työssä jatkaminen, 4) työhön valmennusta, 5) perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta ammattiin tai työhön, joka sairauden, vian tai vamman rajoitukset huomioon ottaen on vakuutetulle sopivaa, sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta, 6) muita 1-5 kohdassa lueteltuihin rinnastettavia, opiskelun tai työn kannalta välttämättömiä toimenpiteitä.

Lain 7 a §:n mukaan Kansaneläkelaitos järjestää nuoren ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta, kuntoutusmahdollisuuksia ja opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia selvittäviä ja arvioivia palveluja sekä valmennuksellisia palveluja.

Lain 8 §:n mukaan Kansaeläkelaitoksen on järjestettävä ja korvattava ammatillisena kuntoutuksena työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet vakuutetulle, joka sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu opiskelusta tai työstä ilman niitä taikka jonka suoriutuminen ilman niitä olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa.

Lain 9 §:n mukaan Kansaeläkelaitos järjestää alle 65-vuotiaille vakuutetuille vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten.

Lain 11 a §:n mukaan Kansaeläkelaitos korvaa 16-67 -vuotiaan vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa, jos asianmukaisesti todettu ja diagnosoitu mielenterveydenhäiriö uhkaa vakuutetun työ- tai opiskelukykyä.

Lain 12 §:n mukaan Kansaeläkelaitos voi järjestää ja korvata järjestämisvelvollisuuteensa kuuluvan ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi muutakin kuntoutusta (harkinnanvarainen kuntoutus).

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 Lain 15§:n mukaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuus on tapauskohtaisesti arvioitava. Työturvallisuuslaki 738/2002

Lain 12§:n mukaan työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä.

Työturvallisuuslain muutoksilla (1.6.2023) tarkennetaan työnantajan työturvallisuusvelvoitteita. Muutoksen tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista. Lakimuutoksilla pyritään myös ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä.

Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Lain 12§:ssä on mainittu vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. Osio 5. Palvelujärjestelmä ja yhteistyö sekä Osio 6. Palvelujen koordinointi  

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)

Laki julkisista työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 337/2022

Luku 12 Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö 1 § Yhteistyö työelämän järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Lain 6 §:n mukaan julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajalla ja työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitun työllistymistä tukevan palvelun tuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi.

Luku 12 Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 2, 10 §. Hyvinvointialueella on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava yhteen sovitettuja palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisesta ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen muiden palvelujen kanssa sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Sosiaalihuoltolaki Lain 40§:n mukaan sosiaalihuollon palveluita toteutettaessa on tarvittaessa tehtävä monialaista yhteistyötä siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 935/2022 Työllistymistä edistävällä yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin tässä laissa säädetään. Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023

Lain 2 §:n mukaan työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömän monialaisen palvelutarpeen, suunnittelevat ja yhteensovittavat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelut kokonaisuuksiksi sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Lain 3 §:n mukaan työttömän työllistyminen edellyttää yhteistoimintamallin mukaista palvelujen yhteensovittamista, jos työllistymisen esteenä ovat työllistymiseen vaikuttavat työ- ja toimintakyvyn rajoitteet tai elämänhallinnan ongelmat, jotka eivät ratkea yksinomaan viranomaisten välisellä konsultaatiolla.  

Lain 11 §:n mukaan työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos voivat käsitellä työtöntä henkilöä koskevia tietoja niille tässä laissa säädettyjen, monialaisen tuen yhteistoimintamalliin liittyvien tehtävien hoitamiseksi ja näitä tehtäviä koskevaan valvontaan, kehittämiseen, seurantaan, arviointiin, tilastointiin, ennakointiin ja ohjaukseen.

Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013 Asetuksen 8§ velvoittaa työterveyshuoltoa työntekijöiden työssä selviytymisen seuraamiseen ja edistämiseen sekä kuntoutukseen ohjaamiseen. Työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyvät hoito- ja kuntoutustoimenpiteet. Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Lain 12§ laajentaa yhteistyön kattamaan myös työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajat. Näiden lisäksi yhteistyöhön velvoitetaan myös yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palveluntuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Sairausvakuutuslaki 1224/2004, muutos luku 13, §5 Laki kannustaa työpaikkoja laatimaan mallin työkyvyn hallinnalle. Se on edellytys, jotta Kela korvaa työnantajalle 60 % työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta (muuten korvaus on 50 %). Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Lain (2§) tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon toimijoiden, eri toimialojen, sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 30 § Yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Henkilö on ohjattava tarpeen mukaan sosiaali-, työhallinto- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palvelujen piiriin yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa. Palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005

Lain 7 a §:n mukaan Kansaneläkelaitos järjestää nuoren ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta, kuntoutusmahdollisuuksia ja opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia selvittäviä ja arvioivia palveluja sekä valmennuksellisia palveluja.

Kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluissa tehdään yhteistyötä kuntoutujan kannalta tarpeellisten toimijoiden kanssa.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 675/2023, joka on voimassa 1.1.2025 alkaen.

Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Lain 12 §:n mukaan hyvinvointialueen ja kunnan tulee vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä eri viranomaisten, laitosten, vammaisjärjestöjen, sekä muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaisten henkilöiden elinoloihin.

Voit antaa palautetta tästä koulutuksesta alla olevan linkin kautta. Palaute voi liittyä koulutuksen sisältöön tai tekniseen toteutukseen.

Anna palautetta tämän linkin kautta.

Palautetta kerätään 1.9.2025 saakka. Kiitos palautteestasi!