Työterveysyhteistyön keinoin parempaan työkykyjohtamiseen

Tämä oppimateriaali on osa Työterveysyhteistyön mallia Työterveysyhteistyön malli – oppimateriaalit. Materiaalista löydät tietoa, miten työterveysyhteistyön keinoin voidaan päästä parempaan työkykyjohtamiseen. Sisältö on tarkoitettu työterveysyhteistyön tekijöille sekä työpaikan että työterveyshuollon toimijoille.

Työterveysyhteistyössä on siis kyse työpaikan ja työterveyshuollon yhteisestä toiminnasta. Riippuen siitä mitä ollaan tekemässä, toisella osapuolella voi olla toista suurempi rooli.

Työkyvyllä tarkoitetaan tasapainoa ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen sekä hänen työnsä vaatimusten välillä. Työkyvylle ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Työkykytalomallin mukaan sen perustan muodostavat ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä terveys. Muita siihen vaikuttavia tekijöitä ovat osaaminen, arvot, asenteet sekä motivaatio. Myös ympäristöllä, jossa työskennellään, on merkittävä vaikutus työkykyyn. Työympäristön muodostavat itse työ ja työolot, työyhteisö ja organisaatio. Esihenkilötyöllä ja johtamisella on merkittävä rooli tällä osa-alueella.

Työkykyä voi ja kannattaa johtaa. Työkykyjohtamisella työterveysyhteistyössä tarkoitetaan yhdessä pohdittua, suunnitelmallista toimintaa työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tiivistettynä; työkykyjohtaminen on päätöksiä ja valintoja, joita päivittäin tehdään.

Jotta työkykyjohtaminen olisi vaikuttavaa sen tueksi tarvitaan ajantasaista ja laadukasta tietoa sekä tiedon hyödyntämistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat tiedot henkilöstön tilasta, työkykyyn ja -terveyteen liittyvistä tekijöistä sekä riskeistä, työn kuormittavuudesta sekä työkyvyttömyyskustannuksista.

Tiedolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä työpaikan että työterveyshuollon eri toiminnoista syntyvää dataa. Työpaikalla tietoa syntyy eri toiminnoista ja toimijoiden tasoilta kuten työntekijöiden, esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja johdon toiminnasta. Työterveyshuolto taas tuottaa tietoa eri prosesseistaan kuten esimerkiksi terveystarkastuksista ja työpaikkaselvityksistä, sekä lisäksi sairausvastaanottotoiminnasta, mikäli sairaanhoito sisältyy työterveyshuoltosopimukseen.

Pelkkä tieto itsessään ja sen kerääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tietoa on osattava hyödyntää. Tiedon hyödyntämisellä työterveysyhteistyössä tarkoitetaan sen eri toiminnoista kertyvän tiedon käyttöä ja analysointia toiminnan suuntaamiseksi, edelleen kehittämiseksi sekä toiminnan vaikuttavuuden tarkastelemiseksi.

Tiedon hyödyntämiseen liittyy tiedonhallinta, jolla tarkoitetaan tiedon luomista, säilyttämistä ja jakamista. Se on myös tietoinen toimintamalli, jolla analysoitua tietoa tuodaan osaksi päätöksentekoprosessia. Työterveysyhteistyössä tiedonhallinnalla tavoitellaan sitä, että tarvittava tieto on käytettävässä muodossa, luotettavaa ja laadukasta sekä hyödynnettävissä oikeaan aikaan. Tiedonhallintaan liittyy keskeisesti tietojärjestelmien käyttö.