Työhön liittyvät sairaudet, työkyvyn tukitoimien tarve ja jatkotoimenpiteet työterveyshuollon tietojärjestelmissä

Työterveyshuollon perustehtäviä ovat työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden ehkäisy ja työkyvyn ja työhön paluun tukeminen. Työterveyshuollon oppikirjat ovat pitkään suositelleet, että sairaanhoitokäynnin mahdollinen yhteys työhön kirjattaisiin jokaisen käynnin yhteydessä strukturoidusti sairauskertomukseen. Samoin kantaa otettaisiin yksilön työkykyyn ja tarvittaviin työkyvyn tukitoimiin. Yksinkertaisella, strukturoidulla luokittelulla saataisiin työkyvyttömyyttä ehkäisevien ja työ- ja toimintakykyä edistävien toimenpiteiden tarve ja toimenpiteet rekisteröidyksi seurantaa ja arviointia varten.

Työterveyshuoltojen käytännöt ja käytettävien tietojärjestelmien antamat mahdollisuudet työhön liittyvyyden ja työkyvyttömyyden uhan kirjaamiseen ja raportointiin ovat vaihdelleet runsaasti. Työterveyshuollossa yleisimmin käytetyissä tietojärjestelmissä on pitkään ollut mahdollista strukturoidusti kirjata työhön liittyvyys ja kannanotto työkyvyttömyyden uhkaan. Käytössä olevat vaihtoehdot ovat kuitenkin poikenneet toisistaan eikä tietoja ole kerätty eikä hyödynnetty systemaattisesti.

Tietojen keräämisen ja hyödyntämisen mahdollistamiseksi tehtiin ehdotus yhtenäisestä kirjaamistavasta. Tämä kirjaamistapa on nykyisin käytössä useimmissa työterveyshuollon tietojärjestelmissä.

Yhtenäinen kirjaamistapa

Työhön liittyvät sairaudet ja toimenpiteet

Vuokaavio. Onko kyseessä työperäinen tai työn pahentama sairaus? Onko työkyvyn toimiin tarvetta. Jos kyllä, mitä toimenpiteitä käynnistetään? Lista erilaisista mahdollisista jatkotoimenpiteista.

Kuvio 1. Työhön liittyvät sairaudet, työkyvyntukitoimien tarve ja niiden käynnistämät jatkotoimenpiteet.

Tämä kirjaamistapa on konkreettinen ja käytännönläheinen. Tässä kirjaamistavassa erotetaan työn terveellisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen ja työkyvyn tukemiseen liittyvät toimenpiteet toisistaan.

Sairauden työhön liittyvyys- ja työkyvyn tuen tarve -arviointien yhtenäisen kirjaamisen ja tiedon systemaattisen keräämisen hyötyjä

Yhtenäinen kirjaaminen mahdollistaa kansallisen tason tiedon saamisen siitä, kuinka paljon työterveyshuolloissa hoidetaan työhön liittyviä sairauksia, kuinka suuressa osassa käyntejä todetaan tarve työkyvyn tukitoimille ja minkälaisia toimenpiteitä käynnistetään edellä mainittujen hoitamiseksi. Työterveyshuoltoon kertyy samalla tietoa, joka mahdollistaa nykyistä aktiivisemman roolin työhön liittyvien sairauksien hoidossa (myös työhön puuttuen), ehkäisyssä ja työkyvyn systemaattisemman tukemisen. Työterveyshuollon sairaanhoitoa ja resursseja kyetään suuntaamaan tarkoituksenmukaisemmin ja tieto auttaa suunnatumman työterveysyhteistyön tekemisessä.

Yhtenäisen kirjaamisen kautta tuotettu tieto auttaa kirkastamaan työterveyshuollon roolia osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelmää ja se tuottaa vertailutietoa työterveyshuoltojen toiminnasta. Rekisterin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa (kansallisen ja paikallisen tason ohjauksessa). Tällainen tieto on kansainvälisestikin ainutkertaista.

Avohilmo-rekisteri

Työterveyshuollon tietojärjestelmissä tuotettu tieto sairauksien työhön liittyvyydestä ja työkyvyn tukitoimien tarpeesta kerätään ajantasaisesti THL:n Avohilmo-rekisteriin. Kerättyjä tietoja ei vielä toistaiseksi raportoida, mutta kiinnostusta tietojen hyödyntämiseen on ja tulevaisuudessa raportointi tulee todennäköisesti olemaan osa THL:n Avohilmo-raportointia.

Lähdekirjallisuus:

Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle 2023 (erityisesti sivu 96, liite 4, taulukko 2).