Työterveyslaitoksesta vahva edustus Sisäilmastoseminaarissa – ”parasta oli ihmisten tapaaminen ja keskustelut”

Artikkeli | Palvelut

– Seminaariin tulee osallistujia erilaisista taustoista, opiskelijoista konkareihin. Tänä 40. juhlavuonna osallistujia oli noin 800. Itselleni tapahtuman parasta antia oli ihmisten tapaaminen ja keskustelut, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Hanna Hovi sanoo.

– Tapahtuman luonteeseen kuuluu, että tauoilla on aikaa kohdata muita. Välillä puhutaan aiheesta ja välillä jostain ihan muusta.

Hanna toimi tänä vuonna Sisäilmayhdistyksen järjestämän seminaarin ohjausryhmässä ja oli mukana arvioimassa seminaariin tulleita esitelmäehdotuksia. Itse seminaarissa hän toimi puheenjohtajana keskustelutilaisuudessa, jonka teemana oli sisäilman epäpuhtaudet ja haitta-aineet.

– Esitykset painottuivat yhä enemmän käytännön tapausesimerkkeihin, mutta myös tieteellisiä esityksiä kuultiin edelleen. Seminaari on erityisesti nuoremmille tutkijoille hieno tilaisuus päästä esittelemään oman työn tuloksia, Hanna Hovi sanoo.

– Seminaarista jäi mieleen erityisesti Jussi Ahon keynote-puheenvuoro rakentamisen tuottavuusloikasta. Minun fasilitoimassa tilaisuudessa kuultiin muun muassa esitys radonista, josta on puhuttu viime vuosina harmillisen vähän. Mukana oli myös esityksiä kansainvälisestä sisäilmatutkimuksesta.

Työterveyslaitoksen asiantuntijuus esillä myös posterin muodossa

Seminaarissa oli esillä Työterveyslaitoksen asiantuntijan Jussi Lyyräsen posteri asbesti-ilmanäytteiden keräämisestä ja analysoinnista. Posterin ydinviesti oli, että luotettavien tulosten saamiseksi näytteiden keräys, analysointi ja tulosten laskenta on harmonisoitava, jotta virheiden kasautuminen voidaan minimoida. Näin suosittelee myös EU:n riskinarviointikomitea (EU RAC) vuonna 2021 julkaistussa raportissa.

– On tärkeää varmistaa, että tilassa harjataan pinnat huolellisesti, jotta kerättävät kuidut leijuvat ilmassa. Jos kuidut ja muut hiukkaset eivät leiju ilmassa, ne eivät keräänny eikä näytteessä ole analysoitavaa, Jussi Lyyränen sanoo.

– On myös varmistettava, että kuidut keräytyvät keräimeen ja suodattimelle. Tämän voi varmistaa poistamalla keräimestä koko päätytulppa (26 mm). Tällöin keräystehokkuus on yli 94 prosenttia virtausnopeuksilla 3–15 lpm.

Suodattimena ei tule käyttää yli 0.8 µm huokoskokoa suurempaa polykarbonaattisuodatinta. Jos käytetään suurempia pumpun virtausnopeuksia (suuruusluokka > 7 lpm) keräysajan lyhentämiseksi, erityisesti pölyisissä olosuhteissa on syytä varmistaa, ettei suodattimen painehäviö kasva liian suureksi.

Sisäilmastoseminaari järjestettiin 11.3.2025.