Palvelu

Fyysisen työkuormituksen hallinta osana työkykyjohtamista

Työnantajan tulee tunnistaa ja arvioida fyysisestä työstä aiheutuvat haitta-, vaara- ja kuormitustekijät. Onko teidän työpaikallanne kuormituksen hallintaan liittyviä kehittämistarpeita, jotka olisi mahdollista toteuttaa tilaustutkimuksena osana laajempaa Työterveyslaitoksen työtutkimusta? Ota meihin rohkeasti yhteyttä! Avustamme organisaatioita yhteistyössä tehtävien T&K -hankkeiden rahoituksessa.

Hallitse organisaatiosi työkuormitusta mitatun tiedon pohjalta

Työterveyslaitos tekee tutkimuspalveluna korkeatasoisia työkuormituksen mittauksia työpaikkojen tueksi. Tutkimustuloksista hyötyvät sekä organisaatio että työntekijät.

Useimmiten meihin ottaa yhteyttä henkilöstöjohtaja, toimitusjohtaja tai työsuojelupäällikkö, joka haluaa tietoa organisaation työkuormituksesta esimerkiksi työkyvyn kehittämistoimenpiteiden lähtökohdaksi.

Työkuormituksen mittauksilla saadaan tietoa työn kuormittavista ja palauttavista tekijöistä. Tiedon pohjalta työhön voidaan tehdä muutoksia, joilla työkuormitus saadaan kohtuulliseksi suhteessa työntekijöiden kuntotasoon. Teemme mittaukset todellisissa työtilanteissa, myös ääriolosuhteissa.

Esimerkkejä mittauskohteista:

Lihaskuormitus ja työasennot
Työvälineiden sekä työympäristön ergonomia
Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen
Työssä kuormittuminen ja palautuminen
Työympäristön lämpöolot ja työntekijän lämpötasapaino (kuumatyössä ja kylmätyössä)
Stressitilaa koskeva hormonaalinen profiili sylkinäytteestä

Työkuormituksen mittaaminen tuo organisaatiolle konkreettisia hyötyjä

Pykälien mukainen toiminta

Laki velvoittaa työnantajaa selvittämään työturvallisuusriskit ja vähentämään ylikuormitusta.
Tuottavuus kasvaa

Optimaalisissa olosuhteissa työnteko luistaa, hyvinvointi lisääntyy ja poissaolot vähenevät.
Fiksummat investoinnit

Työpaikalla tehtävät muutos- ja parannustoimet osataan suunnata todellisiin ongelmakohtiin.
Taustatietoa rekrytointiin

Kun työn kuormitustekijät on selvitetty, tiedetään, millaista fyysistä kuntoa työssä tarvitaan.
Konkreettiset ratkaisut

Ehdotamme ratkaisuja työkuormituksen optimoimiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi.
Turvallisuus lisääntyy

Mittausdataan perustuva riskien arviointi ja määrätietoinen ennaltaehkäisy parantavat turvallisuutta.

Miten fyysisen kuormituksen mittaukset toteutetaan?

Fyysisen kuormituksen mittauksen tarkoituksena on tuottaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa työn kokonaiskuormituksesta:

Työn aiheuttamaa fyysistä kuormittuneisuutta voidaan mitata oikeissa työtilanteissa.
Mittaaminen ei häiritse työn tekemistä.
Kuormittuneisuuden tasoa verrataan suosituksiin.
Työssä kuormittuneisuutta voidaan myös arvioida kyselyllä.

Lue tarkemmat menetelmäkuvaukset alla olevasta haitarista.

Kysely taustoittaa mittauksia ja antaa paremman kokonaiskuvan koko henkilöstön koetusta työssä kuormittumisesta, palautumisesta, työ- ja toimintakyvystä sekä henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista.

Sähköinen verkkoselaimella toteutettava kysely on osa työkuormitusmittauksia ja se tehdään koko henkilöstölle, ei ainoastaan mitattaville työntekijöille.

Kyselyn sisältö rakennetaan kyselymoduuleista aina kohteena olevan työn mukaan. Tulokset esitetään ryhmätasolla. Raportissa tuloksia verrataan viitearvoihin ja suosituksiin sekä kohteena olevaa työtä vastaavien toimialojen työntekijöiden tuloksiin.

Kyselymoduulit

Taustatiedot
Terveys ja työkyky
Fyysinen aktiivisuus työssä ja vapaa-ajalla
Koettu stressi ja palautumien
Työssä kuormittuminen
Kylmätyökartoitus: lämpötuntemus- ja viihtyvyyskysely

Liiallinen tai liian vähäinen kuormitus voi olla riskitekijä liikuntaelimistön oireille ja vaivoille. Kuormittumisen tason tunteminen on tärkeätä työssä jaksamisen ja työn tuottavuuden kannalta.

Lihastyö ja työasennot

Liikuntaelimistön kuormittumiseen vaikuttaa työssä tarvittavan lihastyön määrä ja laatu. Epäergonominen työasento lisää liikuntaelimistön kuormittuneisuutta.

Tutkimusmenetelmiä:

Havainnointi

Havainnoinnin avulla voidaan kartoittaa kehon eri osien epäedullisia työskentelyasentoja. Kartoituksella saadaan selville, kuinka usein epäedullisia asentoja ilmenee ja mihin kehon osiin ne kohdistuvat. Havainnointia suoritetaan vakioidulla observointityökalulla (esim. OWAS) tai videoanalyysin avulla. Havainnointiin voidaan liittää työntekijän oma arvio kuormittuneisuudestaan (subjektiivinen kysely).
Palvelutasomittaus

Liikuntaelimistön kuormittuneisuutta mittaava kokonaisuus, jonka avulla määritetään työn kuormittavuuden taso. Yksittäisten lihasten kuormitus mitataan iholle asetettavien elektrodien avulla ja suhteutetaan lihaksen maksimaaliseen toimintakykyyn. Yhdellä mittauskerralla on mahdollista mitata 4 - 8 lihasta ja 2 - 5 henkilöä/päivä. Tulosten perusteella annetaan suosituksia työkuormituksen keventämiseksi. Mittauksesta annetaan kirjallinen raportti ja järjestetään palautetilaisuus. Tarkemmassa kuormituksen arvioinnissa käytämme liikkeen rekisteröintiä työn aikana yhdistettynä lihaskuormituksen mittaamiseen. Käytössämme on myös lihasrakenteen muutosten (väsymys) arviointiin tarkoitettu laitteisto.
Tutkimustasomittaus

Tutkimustasomittauksessa mittaamme useampia työntekijöitä ja lihaksia. Lisäksi kuormittumisen ja palautumisen arviointi on monipuolisempaa. Tulokset ovat riittävän yksityiskohtaiset mahdollistamaan niiden tieteellisen tarkastelun.

Työvälineiden ja työympäristön soveltuvuus ja ergonomia

Eri työvälineiden aiheuttamaa kuormittuneisuutta ja työympäristön soveltuvuutta työn tekemiseen voidaan arvioida mittaamalla lihaskuormitusta eri työtilanteissa. Tulosten perusteella voidaan suositella kuormittuneisuuden kannalta optimaalisinta vaihtoehtoa.

Hengitys- ja verenkiertoelimistön liiallinen kuormittuminen ja puutteellinen palautuminen aiheuttavat kumuloituvaa väsymystä ja edelleen työtehon laskua ja tuottavuuden alenemista. Kumuloituva väsymys lisää edelleen tapaturma- ja sairaspoissaoloriskiä. Mittaamalla voidaan arvioida aiheuttaako työ liian suurta yleiskuormittuneisuutta.

Yleiskuormitus

Sydämen sykintätaajuus eli kansanomaisesti syke on perinteinen ja hyvä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen mittari, joka toimii luotettavimmin, kun fyysinen kuormitus ylittää kevyen kuormituksen tason. Sykintätaajuuteen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin seikat kuin fyysinen kuormitus, joten sen lisäksi hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumista arvioidaan sykevariaatiomenetelmällä.

Tutkimusmenetelmiä:

Perustasomittaus

Työpäivän aikainen sykintätaajuuden ja sykevälivaihtelun mittaus, jonka perusteella määritetään hengitys- ja verenkiertoelimistön keskimääräinen kuormittuneisuus. Lisäksi eri työvaiheiden aiheuttamat kuormituspiikit voidaan selvittää.
Tutkimustasomittaus

Selvitetään työntekijän maksimaalinen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntotaso (maksimaalinen hapenottokyky), jonka avulla työssä kuormittuneisuuden arvio tarkentuu merkittävästi.

Stressi tarkoittaa kohonnutta vireystilaa eikä sitä tarvitse pyrkiä välttämään. Työvuoron aikana olisi hyvä esiintyä palautumista edes lyhyitä hetkiä.

Tutkimuksessa työntekijän sylkinäytteestä määritetään sekä lyhyt- että pitkäkestoista stressitilaa kuvaava hormonaalinen profiili. Lisäksi sykevälivaihteluun perustuen tehdään hyvinvointianalyysi, josta nähdään työpäivän aikainen kuormittumisen ja palautumisen suhde sekä työpäivän jälkeinen palautuminen. Analyysi kertoo myös unen laadusta ja määrästä.

Tutustu näytteenotto-ohjeeseen

Elimistön jäähtyminen tai liiallinen lämpeneminen heikentää työ- ja toimintakykyä ja voi aiheuttaa tapaturmariskin kasvua. Mittausten avulla voidaan määrittää työntekijän kylmä- tai kuumakuormittuneisuuden taso ja niiden mahdollinen epäedullinen vaikutus työkykyyn.

Työympäristön lämpöolot

Lämpöolot vaikuttavat työntekijän lämpöviihtyvyyteen, toimintakykyyn, terveyteen, työssä selviytymiseen ja työhyvinvointiin sekä tuottavuuteen. Kuumatyön raja-arvona pidetään 28 °C:ta. Kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 °C:een lämpötilassa.

Tarjoamme monipuolisia ja luotettavia työympäristön ja työntekijän lämpötasapainon mittaus- ja arviointipalveluja

Tutustu palveluumme "Lämpötasapainon arviointi kylmässä ja kuumassa työssä"

TuleFix on työterveyshuolloille kehitetty helppokäyttöinen työkuormituksen etämittausmenetelmä, joka perustuu liikkeen ja lihaksen sähköisen aktiivisuuden analysointiin. Sitä voidaan käyttää muun muassa työpaikkaselvityksen tarkentamiseen osana työkyvyn ja työterveyden arviointia sekä työsuojeluun liittyvissä työturvallisuuden arvioinneissa.

TuleFix-menetelmällä voidaan selvittää

työssä esiintyviä fyysisiä kuormitustekijöitä, kuten työasennot, kannettavat taakat ja työympäristön kuormitustekijät
työntekijän tuki- ja liikuntaelimistön kuormittuneisuutta

Tulosten pohjalta on mahdollista tarkastella työn aikaista kuormittumista. Tämä mahdollistaa työterveyshuollolle ja yritykselle terveyteen, turvallisuuteen ja toimintakykyyn (varhainen tuki) liittyvät kehitys- ja tukitoimet.