Milloin arviointi tehdään?
Kuva: Sisäilmaongelmien ratkaisu- ja selvitysprosessi.
Tietoa arviointia varten kertyy koko ratkaisu- ja selvitysprosessin ajan osana työpaikan ja työterveyshuollon normaalia toimintaa. Tarkoitus on, että työterveyshuolto yhdessä työpaikan toimijoiden kanssa jo sisäilmatilanteen alkuvaiheessa arvioi erilaisten tekijöiden osuutta koetun ongelman taustalla. Keskeistä on luoda alustava yhteinen näkemys sisäilmatilanteesta ja sopia etenemistavoista sisäilmaryhmässä.
Ks. tarkemmin ohjeen kappale 3.1. Kokonaisvaltainen toimintamalli
Terveydellisen merkityksen arviointia ei tarvitse tehdä aina
Kaikissa sisäilmatilanteissa terveydellisen merkityksen arviointia ei tarvitse tehdä, vaan sisäilman laatua ja olosuhteita parantavia toimenpiteitä voidaan tehdä myös rakennuksen kunnossapidon ja käyttäjien viihtyvyyden näkökulmasta.
Kuva: Terveydellisen merkityksen arviointi rakennuksen olosuhdetekijöihin liittyen. Olosuhdearvioinnin tulosten huomioiminen on yksi osa terveydellisen merkityksen arviointia.
Olosuhdearvioinnin tulokset ovat tärkeä tiedon lähde lääkärille
Lääkärillä tulee olla käytettävissä riittävästi tietoa rakennuksesta ja sen olosuhteista voidakseen arvioida arvioida rakennukseen liittyvien tekijöiden merkitystä terveydelle. Tätä varten tarvitaan olosuhdearviointi, joka sisältää tiedon seuraavista asioista: rakennusosien ilmatiiviys ja vuotoilma, rakennusosien riskitekijät, ilmastointijärjestelmä sekä biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät.
Olosuhdearvioinnin voi tehdä esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija (RTA). Työterveyslaitos on uudistanut myös sisäilmastoselvitykseen ja olosuhdearviointiin liittyvän ohjeen.
Ks. tarkemmin ohjeen kpl 3.1. Kokonaisvaltainen toimintamalli ja 4.2.1 Tiedot rakennuksen sisäilman laadusta ja olosuhteista.
Jatka terveydellisen merkityksen arvioinnin ohjeeseen tutustumista:
Milloin arviointi tehdään?
Mitä arviointi sisältää?
Kuka arvioinnin tekee ja kenelle?
Arvioinnin lopputulos ja lausunto
Palautetilaisuudet ja viestintä
Palaa etusivulle: Terveydellisen merkityksen arviointi