Raskaus ja työ

Työterveyshuollon tehtävät ja yhteistyö

Työterveyshuollolla on keskeinen tehtävä työhön liittyvien terveysriskien tunnistamisessa sekä niiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työpaikkaselvityksessä tulee tunnistaa myös ne työtehtävät ja altisteet, joilla voi olla vaikutuksia perimälle, sikiölle tai raskaudelle sekä tehdä ehdotuksia vaaran poistamiseksi tai siltä suojautumiseksi. Muutosten toteuttaminen on työnantajan vastuulla, mutta työterveyshuolto voi olla mukana tässä yhteistyössä työsuojelun kanssa.

Työterveyshuollon on annettava neuvontaa ja ohjausta havaituista riskitekijöistä työntekijöille ja kannustaa heitä kertomaan raskaudestaan työnantajalle ja työterveyshuollolle mahdollisimman varhain. Raskaana olevien yksilökohtainen työkyvyn arviointi on suositeltavaa tehdä työterveyshuollossa, jossa voidaan yhteistyössä työnantajan kanssa sopia tarvittavista työjärjestelyistä. Tämä on osa lakisääteistä työterveyshuoltoa. 

Raskauteen ja lisääntymisterveyteen vaikuttavista tekijöistä säädetään niin EU-lainsäädännössä, työsopimus- ja työturvallisuuslaeissa kuin valtioneuvoston asetuksissa. Raskaana olevan työntekijän ja sikiön suojelussa on otettava huomioon kaikki nämä säädökset.

Keskeiset säädökset

Työturvallisuuslaissa (738/2002, § 10, 11, 38, 40) säädetään, että työnantajan on huolehdittava myös raskaana olevan työturvallisuudesta ja suojeltava häntä tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta. Mikäli vaaratekijää ei voida poistaa, pitää työntekijä siirtää toisiin työtehtäviin.

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään, että mikäli työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtävin.

Soveltuvia työsuojelun toimenpiteitä voivat olla vaaraa aiheuttavien aineiden ja työmenetelmien korvaaminen vaarattomilla tai altistumisen minimoivilla tasoilla, joilla riskiä ei ole, työolojen parantaminen rakenteellisin ja teknisin keinoin sekä henkilökohtaiset suojavälineet. Tosin henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö raskauden aikana on usein varsin ongelmallista, eikä esimerkiksi hengityssuojainten kokoaikaista käyttöä voi suositella.

Aikaisempi Valtioneuvoston asetus lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta (Vna 603/2015) on korvattu 5.4.2024 voimaan astuneella uudella asetuksella raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä (Vna 143/2024). Tällä asetuksella EU:n raskaussuojeludirektiivin (92/85/ETY) vaatimukset viedään aikaisempaa täsmällisemmin kansalliseen lainsäädäntöön. Aiemmasta asetuksesta poiketen huomioidaan myös äskettäin synnyttäneiden ja imettävien terveys ja turvallisuus. Äskettäin synnyttäneellä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka raskausvapaan alkamisesta on kulunut enintään 14 viikkoa (Työsopimuslaki 55/2001 4 luvun 2§).

Uudessa asetuksessa korostetaan riskien arviointia; vaaraa aiheuttaville tekijöille altistumisen luonne, määrä ja kesto otettava huomioon. Työnantajan on syytä käyttää työterveyshuollon asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä apuna riskin arvioinnissa, kuten Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) on säädetty. Asetuksessa luetellaan tekijät, jotka työnantajan on otettava huomioon. Lisäksi painotetaan tapauskohtaisia yksilöllisiä toimenpiteitä, joihin työnantajan tulee ryhtyä yksittäiseen työntekijään kohdistuvan riskin poistamiseksi ja otetaan kantaa myös toimenpiteiden toteuttamisjärjestykseen. Asetukseen on lisätty erityisesti fysikaalisia tekijöitä sekä työn kuormittavuustekijöitä. Työnantajan tulee informoida altistavaa työtä tekeviä työntekijöitä siitä, että raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien on tärkeää ilmoittaa tilastaan työnantajalle. Ilmoittaminen aktivoi suojeluvelvoitteet työpaikalla.

Uudessa asetuksessa työssä vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat kemialliset aineet, jotka voivat olla sukusolujen perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia, lisääntymiselle vaarallisia tai niillä on vaikutuksia imetykseen tai imetyksen kautta, tai aine on myrkyllinen yksittäiselle elimelle kerta-altistumisen jälkeen tai toistuvassa altistumisessa (uusi). Lisäksi on huomioitava seuraavat kemialliset tekijät: anestesiakaasut, elohopea ja sen yhdisteet, hiilimonoksidi eli häkä, orgaaniset liuotinaineet, sytostaattiset lääkkeet, estrogeenit ja progestiinit. Uutena lisätty muut synteettiset hormonit sekä hormonien vastavaikuttajat, neurotoksiset mangaani ja alumiini, hitsaushuurut, ympäristön tupakansavu, ihon kautta imeytyvät haitalliset kemikaalit sekä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät (lueteltu Vna 113/2024 liitteessä 1).

Biologisiin tekijöihin on aiemman luettelon sijaan lisätty myös niiden vaatimat hoitotoimenpiteet sekä työntekijöiden riittävän immuniteettisuojan arviointi. Vaaraa aiheuttaviksi katsotaan tekijät, jotka kuuluvat asetuksessa 933/2017 3§:ssä tarkoitettuun ryhmään 2–4 tai on luokiteltu saman asetuksen 4§:n nojalla johonkin mainituista ryhmistä ja joita ovat ainakin: toksoplasma ja listeriabakteeri sekä virustaudeista hepatiitit, herpes, HI, sytomegalo, vesirokko, vihurirokko ja parvorokko. Tämä luettelo ei ole tyhjentävä.

Raskaana oleville tai raskaudelle vaaraa aiheuttavia fysikaalisia tekijöitä sekä työn kuormittavuustekijöitä uudessa asetuksessa ovat melu, ionisoiva säteily, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut, tärinä ja liike, taakkojen käsittely, liikkeet ja asennot, liikkuminen, henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset. Osa näistä tekijöistä voi olla haitallisia myös äskettäin synnyttäneelle työntekijälle. Lisäksi mainitaan työolosuhteet, joiden tiedetään aiheuttavan vaaraa raskaana oleville, äskettäin synnyttäneille ja imettäville taikka raskaudelle tai imetykselle. Näitä ovat jo aiemmassa asetuksessa mukana olleet maanalainen kaivostyö sekä vedenalainen laitesukellus ja työskentely korkeassa ylipaineessa sekä uutena savu- ja kemikaalisukellus sekä yötyö.

Samalla (5.4.2024) astui voimaan myös Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024), joka korvaa aikaisemman asetuksen (1267/2019) työhön liittyvästä syöpävaaran torjunnasta. Lisätietoa tästä Työterveyslaitoksen uudelta Lisääntymisterveyssivustolta:

Työterveyslaitoksen vuonna 2022 julkaisema Raskaus ja työn altisteet -opas tarjoaa käyttökelpoiset ohjeet riskinarvioon, myös uusien velvoitteiden osalta. Opas päivitetään säädösten osalta vasta kun Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta on päivitetty.