12 § Työympäristön suunnittelu

Työympäristön, työtilojen, rakenteiden, työmenetelmien ja työssä käytettävien työvälineiden ja aineiden turvallisuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluvaiheessa. 

Jälkikäteen korjaaminen on kallista ja joskus jopa mahdotonta. Siksi pyritään panostamaan suunnitteluun ja työturvallisuuden huomioon ottamiseen suunnitteluvaiheessa. Kysymyksessä voi olla paitsi uuden työympäristön ja uusien työtilojen sekä työmenetelmien suunnitteluvaihe myös olemassa olevien muutostilanne. 

Työssä käytettävät koneet ja muut työvälineet tulee valita niin, että ne ominaisuuksiltaan sopivat tehtäviin töihin. Harkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota koneiden ja työvälineiden käyttöohjeisiin sekä niissä määriteltyihin käyttöolosuhteisiin ja -rajoituksiin. 

Säännös koskee työympäristön ja siihen rakenteellisesti liittyvää työn turvallisuutta. Työn mitoitusta ja kuormittavuutta koskeva vaatimus on 13 §:ssä. 

Suunniteltavana olevat olosuhteet tulee valmistuttuaan täyttää työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset. Työolosuhteita koskevia vaatimuksia sisältyy työturvallisuuslain 5 luvun säännöksiin ja niiden nojalla annettuihin tarkempiin säännöksiin.  

Suunnittelussa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut erityistä suojelua tarvitsevat työntekijät. 

Suunnittelussa ja erilaisissa muutostilanteissa on otettava huomioon myös vammaisia koskevat erityissäännökset. Niiden nojalla työnantajan on tarvittaessa tehtävä sellaisia mukautuksia, jotka mahdollistavat vammaisten henkilöiden työskentelyn. 

Vammaisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottaminen perustuu osaltaan lain 8 §:n mukaiseen työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen. Myös 10 §:ssä tarkoitetun työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin yhteydessä tulee tarvittaessa ottaa huomioon vammaisten tarpeet. Työnantajalla on siten velvollisuus ottaa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huomioon työuran kaikissa vaiheissa. 

Työnantajan velvollisuus on ottaa huomioon nämä suunnittelua koskevat vaatimukset silloin, kun suunnittelua toteutetaan työnantajan sisäisenä omana suunnitteluna. Kun tehtävä annetaan ulkopuoliselle suunnittelijalle, hänelle on annettava suunnittelun kohdetta koskevat turvallisuuden ja terveyden kannalta riittävät tiedot. 

Aiheita voivat olla muun muassa käytettävät tai syntyvät vaaralliset aineet, työntekijöiden määrä ja työpisteiden sijoittuminen, erityinen lämpökuorma, säteily, melu ja valaistus sekä ilmanvaihtoon, sisäiseen liikenteeseen tai ergonomiaan liittyvät vaatimukset.

Henkilöstötilojen riittävä mitoitus ja tarkoituksenmukainen sijoittelu ovat olennainen osa työtilasuunnittelua. 

Ulkopuolisen suunnittelijan itsenäisestä vastuusta säädetään 57 §:ssä.

Tämän ohella noudatetaan muualla lainsäädännössä olevia suunnittelua koskevia säännöksiä ja hyvää suunnittelukäytäntöä. Esimerkiksi toimitilojen rakentamisen tai muutostöiden suunnittelussa noudatetaan siitä erikseen voimassa olevia säännöksiä ja ohjeita. Myös koneiden valmistuksesta ja siihen liittyvästä suunnittelusta sekä valmistuksesta säädetään erikseen. 

Ammattitaitoinen suunnittelija on tietoinen voimassa olevista vaatimuksista ja ohjeista.  

Hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että työympäristö on terveellinen ja turvallinen ja tukee sujuvaa toimintaa. Suunnittelun tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka edistävät kaikkien turvallisuutta ja terveyttä, mahdollistavat työympäristön säädettävyyden ja muokattavuuden sekä tukevat työ- ja apuvälineiden tehokasta käyttöä.

Työympäristön suunnittelu edellyttää monipuolista osaamista, usein myös teknistä asiantuntemusta, yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Työnantajan tulee varmistaa, että suunnittelijalla on riittävä pätevyys, käytettävissään kattavat lähtötiedot ja suunnittelukriteerit sekä muut edellytykset. 

Työtiloja koskevia vaatimuksia on asetuksissa, ohjeissa ja standardeissa, rakentamismääräyksissä ja RT-korteissa. 

Olemassa olevan tilan turvallisuuden arviointi edellyttää eri käyttäjäryhmien, kiinteistöhuollon, rakenteellisten ratkaisujen ja teknisten järjestelmien asiantuntemusta.

Kun työtilaa muokataan tai sen käyttötarkoitus muuttuu, työsuojelunäkökohdat on otettava huomioon. Tämä koskee niin uusien työtilojen käyttöönottoa kuin vanhojen tilojen ja työvälineiden muutoksia.

Suunnittelun tueksi on tärkeää kerätä kattavat lähtötiedot, kuten työtilan historia, alkuperäinen ja uusi käyttötarkoitus sekä työn tarpeet. 

Työtilojen käyttöä tarkoituksiin, joihin niitä ei ole alun perin suunniteltu, tulee välttää.

Työturvallisuuslaki ei ota kantaa suunnittelun menetelmiin ja dokumentointiin. Muutoksen vaikutukset voidaan arvioida esimerkiksi työturvallisuuslain mukaisella riskien arvioinnilla, jonka tulokset huomioidaan toteutuksessa.

Työympäristön suunnittelu on jatkuva prosessi, jota tehdään parhaiten työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä. Ergonomia ja turvallisuus tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jotta työympäristö tukee sujuvaa työtä ja mahdollistaa säädöt sekä erilaisten työvälineiden käytön.

Riskien arviointi auttaa tunnistamaan työympäristön haasteita, ja työntekijöillä on käytännön tietoa toimivista ratkaisuista. Jos ergonomiaa ei määritellä suunnittelukriteeriksi alusta alkaen, olosuhteiden muokkaaminen jälkikäteen on haastavaa.

Parhaisiin tuloksiin päästään hyödyntämällä osallistavia menetelmiä ja mallintamista työympäristön suunnittelussa.

Ilmastonmuutoksen seurauksena helleaallot aiheuttavat lämpökuormitusta työtiloissa sekä ulkona että sisällä. 

• Ulkoa tulevaa  lämpökuormitusta voidaan vähentää rakenteellisin keinoin ja pienentää lämpötiloja teknisin ratkaisuin. 
• Työympäristössä on hyvä olla käytettävissä viileä taukotila. 
• Ulkotöissä varjoisa, viileä tila voidaan luoda myös väliaikaisin ratkaisuin.