25 § Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen

Säännöksessä on kyse terveyttä vaarantavasta yksilön haitallisesta fyysisestä tai psyykkisestä kuormittumisesta, joka voi olla luonteeltaan yli- tai alikuormitusta. 

Haitallisia kuormitustekijöitä voivat olla 13 ja 24 §:ssä mainitut tekijät, yhtäjaksoisesti kuormittava työ tai muut työn sisällöstä, puutteellisesta työn hallinnasta tai työjärjestelyistä johtuvat tekijät.  

Työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin haitallisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. 

Epäily kuormittumisesta voi tulla työnantajan tietoon eri tavoin. Työnantaja voi havaita sen itse työturvallisuuslain 8 §:n tarkkailun kautta tai työntekijä voi ilmoittaa siitä esihenkilölleen. Työnantaja voi saada tiedon myös työterveyshuollolta tai työsuojeluvaltuutetulta.

Kuormitusepäilyä käsittelevät ensin työntekijä ja hänen esihenkilönsä. Jos kuormittumisen toteamisessa tarvitaan asiantuntijaa, työnantajan tulee ensisijaisesti käyttää apuna työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltolain (1382/2001) mukaan myös työntekijä voi perustellusta syystä saada pyynnöstä työterveyshuollolta selvityksen työkuormituksestaan. 

Kun terveyttä vaarantava työssä kuormittuminen on todettu, työnantajan on selvitettävä kuormittumisen syyt ja ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimenpiteisiin todettujen terveyttä vaarantavien kuormitustekijöiden välttämiseksi tai vähentämiseksi. 

Kaikkia kuormitustekijöitä ei kuitenkaan aina voida välttää tai poistaa. Lisäksi haitallisessa kuormituksessa yksilölliset erot voivat vaihdella suuresti. 

Työn haitallisten kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen on työnantajan velvollisuus. Työ tulee suunnitella ja mitoittaa siten, ettei se vaaranna työntekijän henkistä tai fyysistä terveyttä. 

Työnantajan valvontavastuu kattaa käytännössä kaikki työn teettämisen tilanteet, joihin työnantajalla on työnjohto-oikeus. Tämä sisältää:

• työympäristön, työyhteisön ja työtapojen turvallisuuden tarkkailun
• työhön liittyvien vaarojen tunnistamisen ja arvioimisen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen
• toimenpiteiden vaikutusten seuraamisen työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta.

Haitallinen työkuormitus voi ilmetä monin eri tavoin. Esihenkilön tulee ottaa asia puheeksi ja selvittää tilannetta yhdessä työntekijän kanssa heti asian havaittuaan tai siitä tiedon saatuaan. Tärkeää on selvittää kuormittumisen juurisyyt ja sopia, miten kuormitusta hallitaan. Tämä voi edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä.

Työterveyshuolto arvioi työkuormituksen terveydellistä merkitystä ja voi:

• seurata yksilön työkuormitusta ja sen aiheuttajia
• antaa selvityksiä työkuormituksesta työnantajan tai työntekijän pyynnöstä
• tarjota tietoja, neuvontaa ja ohjausta kuormituksen vähentämiseksi.

Kuormittumisen kokemukset ovat subjektiivisia: joku kuormittuu tilanteessa, jota toinen henkilö ei koe kuormittavaksi. Työntekijän on tärkeää ilmoittaa haitallisesta työkuormituksesta työnantajalle, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Yksilölliset työsuojelutoimenpiteet voivat joskus olla tarpeen.

Työnantajan on otettava huomioon henkilön oma kokemus kuormittumisesta ja keskusteltava hänen kanssaan siitä, mitä työpaikalla ja työssä voitaisiin tehdä kuormituksen vähentämiseksi. Työnantaja voi tehdä myös yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työnantajan tulee arvioida toimenpiteiden vaikutus koko työyhteisön toimintaan.  

Jatkuva tarkkailu ei tarkoita työn kokoaikaista valvontaa. Työnantajan tulee kuitenkin olla tietoinen työn tekemisen olosuhteista ja työhön liittyvistä vaaratekijöistä. 

Turvallisen toiminnan varmistamiseksi työnantajan ei tarvitse valvoa toimintaa jatkuvasti. Riittää, että turvallisuuden edellytyksistä huolehditaan. Näitä ovat esimerkiksi työn huolellinen suunnittelu, perehdytys, opastus sekä säännöllinen yhteydenpito ja keskustelut.

Jos työpaikalla toimii muita saman työnantajan edustajia, he voivat sovitulla tavalla tarkkailla muidenkin kuin omien alaistensa kuormitusta, puuttua tarvittaessa tilanteeseen ja raportoida työntekijän esihenkilölle.

Työn ollessa kiinteän työpaikan ulkopuolella, kuten asiakkaan tiloissa, on tärkeää käydä paikan päällä etenkin työn alkuvaiheessa. Vastaavasti jos asiakas tai työkaveri havaitsee huolestuttavia asioita, heidän tulee ilmoittaa niistä työnantajalle.

Työajalla tarkoitetaan työntekoon käytettyä aikaa ja aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. 

Työaikalainsäädäntö rajoittaa työajan käyttöä, muun muassa ylityön enimmäismäärää, ja siten myös työssä kuormittumista. On olemassa myös ammatteja ja tehtäviä, joissa työaikalakia ei sovelleta.

Työturvallisuuslaki koskee kuitenkin kaikkea sopimuksen alaista työtä ja kaikkia työntekijöitä. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on vaarojen arvioinnissa huomioitava kuormitus, joka johtuu esimerkiksi pitkistä työpäivistä, runsaista ylitöistä tai työajan ulkopuolisesta työstä, kuten matka-ajasta. Tämä velvollisuus koskee myös tilanteita, joissa työaikalakia ei sovelleta tai työaika pysyy lain rajoissa.

Joskus kuormitus johtuu muusta kuin työstä, mutta kuormituksella on vaikutusta henkilön työstä suoriutumiseen. Työnantaja voi mahdollisuuksiensa mukaan tehdä järjestelyitä, esimerkiksi keventää tai vähentää työtehtäviä ja työvuoroja tai lyhentää työaikaa. Näistä sovitaan työntekijän kanssa rajatuksi ajaksi.