Hanke

Ikääntyvien työntekijöiden työkyky ja varhainen poistuminen työmarkkinoilta

Ikääntyvien työntekijöiden työkykyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten ikääntyminen, elämäntapoihin liittyvät riskitekijät ja työssä koettu psykososiaalinen kuormitus. Kun nämä tekijät lisääntyvät, työkyky heikkenee ja työkyvyltään heikentyneet työntekijät jättävät työnsä todennäköisemmin ennen eläkkeellesiirtymisikää.

Tässä hankkeessa tarkastellaan, kuinka yksilöllisten terveysriskitekijöiden, työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja epäsuotuisten työaikapiirteiden vähentäminen voi auttaa työntekijöitä säilyttämään työkykynsä ja viivästyttämään eläköitymistä.

A younger and more senior people talking and looking at a laptop.

Aikataulu

1/2024–12/2026

Tavoitteet

Tähän mennessä käytössä ei ole ollut riittävän tehokkaita toimenpiteitä, jotka olisivat auttaneet ikääntyviä työntekijöitä säilyttämään työkykynsä ja pysymään pidempään työelämässä. Aiemmin on keskitytty yksittäisiin näkökohtiin, kuten terveyskasvatukseen, terveyden edistämiseen, ergonomisiin muutoksiin ja työaikaparannuksiin, eikä työkykyä ole niiden avulla pystytty parantamaan riittävästi. Tämän vuoksi tarvitaankin moniulotteisempia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan käsitellä useita riskitekijöitä sekä yksilö- että työpaikkatasolla. Näin voidaan ehkäistä työkyvyn heikkenemistä ja lykätä varhaista eläköitymistä.

Hankkeessa selvitetään, kuinka kolmen eri riskityypin ja niiden yhdistelmien vähentäminen voi auttaa 45-vuotiaita tai sitä vanhempia työntekijöitä säilyttämään työkykynsä ja pysymään työmarkkinoilla pidempään. Riskityypit ovat yksilölliset terveysriskitekijät, työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja epäsuotuiset työaikapiirteet. Tavoitteena on tutkia, millaisia ennaltaehkäiseviä keinoja yksilö- ja työpaikkatasolla voidaan ottaa käyttöön, jotta ikääntyvien työntekijöiden työkyky paranee ja he pysyvät työelämässä pidempään.

Hankkeella on kolme päätavoitetta:

Tunnistaa ikääntyvien työntekijöiden henkilökohtaiset ja työhön liittyvät riskitekijät varhaiseen työmarkkinoilta poistumiseen (varhainen vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyys tai aikomus irtisanoutua).
Tutkia sairauspoissaoloja, sairaana työskentelyä ja tuottavuuden menetyksiä vähentävien sekä työkykyä ja työhön paluuta parantavien työpaikkainterventioiden tehokkuutta.
Arvioida yksilöllisten terveysriskitekijöiden, työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja epäsuotuisten työaikapiirteiden vähentämisen myönteisiä vaikutuksia ikääntyvien työntekijöiden varhaiseläkesuunnitelmiin.

Aineistot ja menetelmät

Hankkeessa tarkastellaan kansainvälisiä tutkimuksia sekä tehdään kirjallisuuskatsauksia ja näennäiskokeita tekijöistä ja interventioista, jotka vaikuttavat ikääntyvien työntekijöiden työkykyyn ja eläköitymiseen.

Haemme havainnointi- ja interventiotutkimuksia järjestelmällisesti PubMedistä, Embasesta, Web of Sciencestä ja Cochrane Librarysta ajanjaksolta, joka ulottuu niiden perustamisesta vuoteen 2024 asti.

Määritämme varhaiseläkkeelle jäämisen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja ikääntyvien työntekijöiden työttömyyden riskitekijät. Samalla tunnistamme tehokkaita toimenpiteitä työkyvyn parantamiseksi, sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn ja tuottavuuden heikkenemisen vähentämiseksi sekä sairausloman jälkeisen varhaisen työhön paluun helpottamiseksi.

Näennäiskokeissamme simuloimme satunnaistettuja kontrolloituja kokeita, joilla tutkimme yksilöllisten terveysriskitekijöiden vähentämisen, työssä esiintyvien psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja epäsuotuisten työaikapiirteiden vaikutuksia ikääntyvien työntekijöiden työkykyyn ja varhaiseen eläköitymiseen.

Tietoja kyselytiedoista

Käytämme kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen tietoja (FPS) sekä Työajat kuntasektorilla ‑työaikatietoja (WHFPS). Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimukset toteutettiin vuosina 2017/2018 (N = 73 096), 2019/2020 (N = 78 131) ja 2021/2022 (N = 65 955).

Tutkimme ylipainon ja alkoholin kulutuksen vähenemistä, vapaa-ajan liikunnan lisääntymistä ja unen laadun paranemista yksilön terveysriskitekijöinä. Tutkimme myös työn vaatimusten ja työpanoksen vähenemistä sekä työn ja työajan hallinnan sekä työpalkkioiden lisääntymistä työn psykososiaalisina kuormitustekijöinä.

Lisäksi arvioimme työvuorojen välisten lyhyiden ajanjaksojen (alle 11 tuntia), pitkien yövuorojen (yli 10 tuntia), peräkkäisten yövuorojen ja pitkien viikoittaisten työaikojen (yli 40 tuntia) vähentymisen vaikutuksia sekä työvuorojen välisten yksittäisten vapaapäivien lisääntymisen vaikutuksia 45-vuotiaiden tai sitä vanhempien työntekijöiden tämänhetkiseen työkykyyn ja aikomuksiin siirtyä varhaiseläkkeelle.

Tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeessa arvioidaan, kuinka yksilöllisten terveysriskitekijöiden, työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja epäsuotuisten työaikapiirteiden tai niiden yhdistelmien vähentäminen voi vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden työkykyyn ja vähentää varhaista eläköitymistä.

Hanke tarjoaa näyttöön perustuvia suosituksia toteuttamiskelpoisille työpaikkaohjelmille, joita voidaan soveltaa suomalaisilla työpaikoilla työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja työuran pidentämiseksi.