Kuntatyönantajan vaikutusmahdollisuudet työpaikkakiusaamiseen ja asiakasväkivaltaan: riskiennustemalli ja kehittämisinterventio
Tavoitteet
Hankkeessa laaditaan ennustemalli, jonka avulla voidaan tunnistaa työyhteisöt, joissa työpaikkakiusaamisen ja asiakasväkivallan riski on muita työyhteisöjä suurempi. Lisäksi hankkeessa tehdään kehittämishanke, jonka tavoitteena on työpaikkakiusaamisen ja asiakasväkivallan ehkäisy ja vähentäminen.
Aineistot ja menetelmät
Selvitämme, mitkä tekijät ennakoivat näiden konflikti-ilmiöiden lisääntymistä. Tämä riskiennustemallinnus tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Aineistona hyödynnetään Kuntahenkilöstön seurantatutkimuksen (Kunta10 ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus) tietoja vuosilta 2019–2022.
Mallinnettavia tekijöitä kerätään sekä kysely- että rekisteritiedoista, ja ne voivat olla yksilöön, työhön, työyhteisöön, työyksikköön, työpaikkaan tai työpaikan alueeseen liittyviä. Ennustemallin avulla työpaikkakiusaamista ja asiakasväkivaltatilanteita on mahdollista pyrkiä ennakolta minimoimaan.
Hankkeen toisessa osassa toteutamme kehittämisintervention, joka keskittyy organisaation prosessien, toimintamallien, työ- ja turvallisuuskulttuurin ja esimieskäytäntöjen kehittämiseen sekä tätä kautta tähtää työpaikkakiusaamisen nollatoleranssiin, asiakasväkivaltatilanteiden minimoimiseen ja ehkäisyyn. Hanke toteutetaan Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupungeista valituissa työyksiköissä.
Tulokset ja vaikuttavuus
Arvioimme kehittämishankkeen vaikuttavuutta kvasikokeellisella asetelmalla, jossa alkumittauksena toimii Kunta10-kysely 2020 ja loppumittauksena Kunta10-kysely vuonna 2022.
Tutkimuksessa käytetään muutosmallinnusta. Vaikuttavuuden osoittaminen edellyttää, että sekä ilmiössä (työpaikkakiusaaminen, asiakasväkivalta) että ilmiöön vaikuttavissa tekijöissä (työpaikan prosessit, toimintamallit) tapahtuu muutosta ajassa. Näin tapahtuneen muutoksen voidaan osoittaa olevan nimenomaan kehittämishankkeen vaikutusta eikä muutoin ajassa tapahtunutta vaihtelua tai kehittämishankkeen pseudovaikutusta (niin sanottu Hawthorne-efekti).
Tutkittua tietoa tämänkaltaisista kehittämishankkeista on kansainvälisestikin vähän, joten hankkeella on suuri uutuusarvo sekä kotimaisesti että kansainvälisesti.
Kysy hankkeesta
Jenni Ervasti
Rahoittajat
Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja osallistuvat organisaatiot