Hanke

Kuumatyön riskien hallintaa työpaikoille – HeatFit

Suomessa kuumatyötä tekee arviolta 60 000 työntekijää ja tilapäisesti kuumalle altistuu työssään jopa 600 000 henkilöä. Ympäristön lämpötila vaikuttaa merkittävästi fyysiseen työkykyyn ja työstä palautumiseen. Erityisesti fyysisesti raskaassa työssä työpaikan korkea lämpötila aiheuttaa riskin terveyden ongelmille. Kuumatyön riskit kasvavat Suomessa myös siksi, että ilmastonmuutos pidentää hellejaksoja.

Aikataulu

2/2024-11/2025

Tavoitteet

Kuumassa työskentelyn nykyisten suositusten lähtökohta on työympäristön lämpötila, ei kuumuuden aiheuttamat vasteet työntekijässä. Nyt tuotamme käytännönläheiset suositukset työpaikoille työ-leposykleistä sekä kuumatyöstä palautumisesta.

Suositukset on suunnattu sekä työpaikoille, joissa tehdään kuumatyötä että yleisesti hellejaksojen ajalle. Suositukset laaditaan nyt ensi kertaa pohjoisen subarktisissa olosuhteissa asuvalle väestölle. Tutkimuksia on tehty aiemmin ainoastaan lämpimissä maissa, joissa ihmiset ovat lähtökohtaisesti sopeutuneet korkeampiin lämpötiloihin.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus jakaantuu laboratorio- ja aineistotutkimukseen.

Laboratoriotutkimuksessa tutkimme laajoilla fysiologisilla ja kognitiivisilla mittauksilla sitä, miten työskentelyn lämpötila ja intensiteetti vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihaksiston kuormittuneisuuteen sekä elimistön lämpökuormitukseen.

Tutkimme myös kehon syvälämpötilaa:

Miten syvälämpötila käyttäytyy eri työskentelylämpötiloissa ja työteholla?
Kuinka kauan kestää ennen kuin kehon syvälämpötila palautuu huoneenlämmössä, jos viilentäviä menetelmiä ei ole käytössä

Aineistotutkimuksessa hyödynnämme Työterveyslaitoksen Ilmastonmuutos ja työ -työntekijäkyselyn (2022) tuloksia. Aineisto on edustava otos palkansaajista Suomessa. Voimmekin tehdä kyselyn tuloksista yleistyksiä siitä, miten kuumassa työskentelyä ohjeistetaan työpaikoilla ja kuinka hyvin työntekijät tuntevat kuumassa työskentelyn käytännöt.

Aineistosta saamamme nykytilannekuvan avulla luomme suositukset kuumatyöhön varautumiseen työpaikoille. Suositusten laadinnassa hyödynnetään myös tutkimusryhmän Työterveyslaitoksessa tekemiä muita hankkeita edeltävän 15 vuoden ajalta.

Tulokset ja vaikuttavuus

Luomme tulosten pohjalta leposykli- ja palautumissuositukset kuumissa olosuhteissa tehtyyn keskiraskaaseen ja raskaaseen työhön. Suositusten avulla työpaikoilla voidaan pienentää työterveys- ja turvallisuusriskejä sekä ylläpitää työntekijöiden toimintakykyä ja työn tuottavuutta.

Suosituksissa otetaan huomioon, että Suomi kuuluu subarktiseen ilmastovyöhykkeeseen. Se tarkoittaa, että täällä elävät ihmiset ovat sopeutuneet enemmän kylmiin kuin kuumiin lämpötiloihin. Niinpä kuumissa maissa tehdyt suositukset eivät suoraan sovellu subarktisessa ilmastossa eläville ihmisille.

Hankkeen tuottamien suositusten ja toimenpidesuositusten avulla työpaikat voivat

saada lisää ymmärrystä lisääntyvän kuumatyön riskeistä ja niihin sopeutumisesta.
varautua hellejaksojen aiheuttamaan työkuormituksen kasvuun ja ehkäistä työkyvyn heikentymistä ja tapaturmia.
tukea esihenkilöiden ennakoivaa varautumista kuumassa työskentelyyn erilaisilla työpaikoilla.

Lisäksi suositukset tukevat työturvallisuuslainsäädännön ja työsuojelutoiminnan reagointia kuumatyön mukanaan tuomiin uusiin työturvallisuus- ja terveysriskeihin.

Hankkeen tuottamat suositukset yhtenäistävät työpaikoille suunnattua yleistä ohjeistusta kuumatyöskentelyyn. Tulosten perusteella

Tunnistamme paremmin ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvän kuumatyön. Sen määrä voi poiketa aiemmista selvityksistä.
Saamme tietoa työpaikkojen ajankohtaisista käytännöistä kuumatyöhön sopeutumisesta ja sen puutteista.
Voimme kohdistaa tietoa etenkin toimialoille, joissa tarvitaan vahvistusta kuumatyön sopeutumistoimiin.