Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky
Tavoitteet
Kognitiiviset oireet ovat työikäisillä hyvin yleisiä, mutta valtaosa niiden taustalla olevista tekijöistä on hoidettavissa työterveyshuollossa. Yleisimpiä taustasyitä ovat mielialan alavireisyys tai ahdistuneisuus, unihäiriöt, sekä stressi- ja uupumustilat. Toisaalta myös vakavammat aivoihin vaikuttavat sairaudet voivat alkuvaiheessa aiheuttaa samankaltaisia kognitiivisia oireita, eikä näiden tunnistaminen nykyisillä menetelmillä ole helppoa. Työurien pidentymisen seurauksena kognitiivisten oireiden taustalla on työelämässä yhä useammin alkava muistisairaus tai aivoverenkiertohäiriö, jotka yleistyvät 60 ikävuoden jälkeen. Uusia arviointimenetelmiä tarvitaan, sillä ikäihmisillä käytetyt kognitiiviset seulontatestit eivät ole herkkiä työikäisten lievempien tiedonkäsittelyn muutosten ja varhain alkavien muistisairauksien tunnistamisessa.
Työssä pärjäämisen ja työuran jatkumisen tukemisen kannalta on ensiarvoista, että kognitiivisten oireiden taustasyyt osataan tunnistaa ja hoitaa. Lisäksi tarvitaan parempia menetelmiä työn kognitiivisten vaatimusten arviointiin, jotta työn muokkauksia voidaan kohdentaa oikein.
Hankkeen tavoitteena on kehittää työterveyshuollossa sovellettavissa olevia menetelmiä kognitiivisten oireiden ja niiden taustalla olevien syiden varhaisen tunnistamisen ja osuvamman hoidon avuksi. Lisäksi tavoitteena on tukea tiedonkäsittelyn oireista kärsivien työntekijöiden työkykyä kehittämällä työn kognitiivisten vaatimusten ja työntekijöiden kognition arvioinnin menetelmiä. Tämä on tärkeää, koska työn kognitiiviset vaatimukset vaihtelevat eri ammateissa, eikä työterveyshuolloissa ei ole nykyisin käytössä menetelmiä, jolla työn kognitiivisia vaatimuksia voitaisiin yksilötasolla arvioida systemaattisesti.
Aineistot ja menetelmät
Kohdejoukkona ovat kahden yliopistosairaalan muistipoliklinikoille 24 kk aikana ohjautuvat työikäiset (alle 65-vuotiaat) henkilöt. Tutkimusjoukon suuruuden tavoite on 150-200 henkilöä. Oireiden varhaisessa tunnistamisessa ja työkyvyn arvioinnissa käytetään rinnakkain vakiintuneita kliinisiä ja kognitiivisia arviointimenetelmiä, aiemmassa tutkimuksessamme normitettuja kyselyjä, sekä uusia tietokonepohjaisia testejä ja mittauksia. Seurantamittaukset tehdään 6 ja 12 kk kohdalla.
Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloiden kautta kerättävä aineisto tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden tarkastella kognitiivisesta toimintakyvyn heikentymisestä kärsiviä työntekijöitä, sekä heidän työkykyynsä vaikuttavia tekijöitä.
Yhteistyötahot
Oulun yliopistollinen sairaala/Neurologia
Kuopion yliopistollinen sairaala/Neurologia
Kysy hankkeesta
Teemu Paajanen
Projektipäällikkö, johtava psykologi
Tutkijaryhmä
Christer Hublin, Teppo Valtonen, Anna-Leena Heikkinen, Kia Gluschkoff, Pasi Polvi
Rahoittajat
Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos