Työkyvyn tila Suomessa
Tavoitteet
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa suomalaisten työkyvystä ja työurista, niiden kehityksestä ja kehityspolkuihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusprojektissa kerätään laaja rekisteriaineisto suomalaisesta työikäisestä väestöstä sosiaaliturvan, työmarkkinoiden, toimeentulon ja terveyden näkökulmista.
Tutkimushankkeessa kootun laajan rekisteriaineiston avulla voimme selvittää työkyvyn ennustetta, työmarkkinasiirtymiä ja odotettavissa olevia työvuosia osatyökykyisillä ja kroonisten sairauksien yhteydessä. Lisäksi voimme selvittää tekijöitä, joilla työkyvyn ja työurien ennusteeseen voidaan vaikuttaa.
Työkyvyttömyyden kehitykseen väestötasolla vaikuttavat todennäköisesti ainakin muutokset työntekijöiden sukupuoli- ja ikärakenteessa, sosioekonomisessa rakenteessa, asuinalueessa, sairastavuudessa, elintavoissa, työoloissa ja työpaikoilla, työmarkkinatilanteessa ja sosiaaliturvassa sekä myös lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Tässä aineistossa voidaan huomioida monia näistä työkyvyn kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja erotella työkyvyttömyyden kehityspolkuja monen eri tekijän mukaan.
Myös työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen, syrjäytyminen ja työttömyys ovat isoja ongelmia yhteiskunnallisesti, ja sitä isompia mitä nuoremmista ihmisistä on kysymys. Koottavan rekisteriaineiston avulla voidaan tutkia hyvinvointiongelmien ja syrjäytymistä kuvaavien tapahtumien ja työurien ja työkyvyn yhteyksiä nuorilla.
Aineistot ja menetelmät
Keräsimme rekisteritiedot Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä koostuvalla väestöotoksella (90% satunnaisotos). Henkilöt olivat otoksen keruuhetkellä (31.12.2010) 18–68-vuotiaita. Lisäksi poimimme 90 prosentin satunnaisotoksen vuosina 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015 täysi-ikäisiksi (18 v.) tulevista tai näinä vuosina maahan muuttaneista 18 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Vuonna 2023 päivitimme aineostoa 90 prosentin satunnaisotoksella vuosina 2016–2019 täysi-ikäisiksi tulleista Suomessa asuvista henkilöistä.
Yhdistimme rekisteritietoja eri rekisteripitäjien rekistereistä:
- Eläketurvakeskuksen eläke- ja ansaintarekisterit
- THL:n toimeentulotuki-, syntymä-, syöpä- ja hoitoilmoitusrekisterit
- Kelan rekisterit sairauspäivärahoista, opintotuesta, lääkeostoista ja erityiskorvausoikeuksista, vammaistuista, työttömyysturvasta, kuntoutuksista ja toimeentulotuista
- Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteri
- Tilastokeskuksen väestö-, kuolemansyy-, tutkinto-, ammatti- ja muuttoliikerekisteri
- FLEED/FOLK työntekijä-työnantaja-aineisto.
Luvat toisiokäyttöön on myöntänyt Findata ja aineistoa käsitellään Tilastokeskuksen tietoturvallisessa FIONA-etäkäyttöympäristössä. Tutkimusryhmä ei käsittele suoria henkilötunnisteita sisältävää aineistoa.
Raportoimme tulokset ryhmätasolla ja riittävän suurissa ryhmissä, jotta yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa.
Tulokset ja vaikuttavuus
Työkyvyttömyys aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle ja työpaikoille sekä ansionmenetystä yksilöille. Suomesta kuitenkin puuttuu koko väestöä edustava työkyvyttömyydestä ja sen kehityksestä laajasti kertova aineisto.
Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus ja muut rekisterinpitäjät ylläpitävät ja julkaisevat omia tilastojaan, mutta tarkempia erittelyjä esimerkiksi eri väestö- ja ammattiryhmien terveydestä ja työkyvystä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä on saatavilla rajoitetusti.
Tutkimus on tärkeä, koska työkyvyttömyyden taustalla olevista tekijöistä ja työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista ennustavista tekijöistä ei tiedetä riittävästi. Työurien pidentäminen ja työkyvyn edistäminen työurien kaikissa vaiheissa on erityisen tärkeää, kun väestö vanhenee ja työllisen väestön osuus pienenee. Suomesta ei tällä hetkellä ole saatavilla koko väestöön yleistettävää tietoa työkyvyn kehityksestä ja tilasta kuin korkeintaan sukupuolen tai diagnoosiryhmän mukaan jaoteltuna.
Tässä tutkimuksessa voidaan tarkastella työkyvyn tilaa ja kehitystrendejä tarkemmin sekä yksilötekijöiden, sairauksien, että lisäksi työnantajan piirteiden mukaan. Kun riskitekijät ja erityisen suuressa riskissä olevat yksilöt ja ryhmät pystytään tunnistamaan, voidaan ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet suunnata oikein ja tarpeen mukaan eriyttää tukitoimia.
Tulosten avulla voidaan löytää kriittisiä taitekohtia ja riskiryhmiä, joihin vaikuttamalla voidaan estää työurien liian aikainen katkeaminen sekä vähentää yhteiskunnalle tästä aiheutuvia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Tutkimuksessa esiin tulevan uuden tiedon avulla epäkohtiin voidaan paremmin puuttua esimerkiksi työpaikoilla, terveydenhuollossa ja tietoa voidaan hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa ja vastaamaan muun muassa hallitusohjelman tavoitteisiin työurien pidentämisestä. Lisäksi päättäjät saavat tietoa tekijöistä, joihin kannattaa suunnata voimavaroja.
Kysy hankkeesta
Jenni Ervasti
Rahoittaja
Työterveyslaitos