Työn tekemisen muutos koronapandemian jälkeen – tutkimushanke etä- ja läsnätyöstä tietotyössä Suomessa
Tavoitteet
Hankkeessa selvitetään työn tekemisen muutosta koronapandemian jälkeen etätyösuosituksen päättyessä työpaikoilla, jotka vuoden 2022 aikana siirtyvät yhdistämään etä- ja läsnätyötä. Hankkeen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten etätyö ja läsnätyö yhdistyvät ja mikä vaikutus niillä on työaikaan, sairauspoissaoloihin ja työhyvinvointiin. Lisäksi selvitetään työtilojen ja niihin mahdollisesti tehtävien muutosten, johtamisen ja työpaikan ohjaavien käytäntöjen vaikutusta.
Tutkimusosassa selvitämme työn tekemisen tapoja (eli etä- ja läsnätyön vaihtelua ja yhdistymistä) asiantuntijatyössä koronapandemiaa ennen, sen aikana ja jälkeen ja niiden vaikutuksia työaikoihin, työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin.
Tutkimustavoitteet:
Vuoden vaihteessa 2021-22 toteutetun etätyön alkukartoituksen lisäksi tutkimme vuodesta 2022 alkaen työntekoa etä- ja läsnätyössä koskien työaikaa, työhyvinvointia ja lyhyitä (1-5 pv) sairauspoissaoloja.
Kehittämistavoitteet:
Kehittämisosassa pyrimme edistämään asiantuntijatyön tekemisen tapojen kehittämistä.
Kehittämistavoite 1:
Kehitämme suositukset työn tekemisen tapojen huomioimiseksi osallistuvissa organisaatioissa.
Kehittämistavoite 2:
Pyrimme luomaan näkemystä työtilojen kehittämisen tueksi osallistuvissa organisaatioissa. Lisäksi pyrimme rakentamaan osallistuville organisaatioille työaikojen ja työhyvinvoinnin kehittämisen infrastruktuurin hyödyntämällä hankkeessa kerääntyviä tietoja ja muita työntekijöistä järjestelmissä olevaa tietoa.
Aineistot ja menetelmät
Tutkimukseen osallistuvat seuraavat organisaatiot tutkimuskohteina: ATEA (työntekijöitä noin 400), Metso Outotec’in Espoon (työntekijöitä noin 900) ja Helsingin toimipisteet (noin 150), Opetushallitus (noin 450), Työeläkeyhtiö Varma (noin 500) ja Ulkoministeriö (noin 1200) eli yhteensä noin 3600 työntekijää.
Nämä organisaatiot ovat sitoutuneet hankkeeseen ja he ovat antaneet suostumuksensa Työterveyslaitokselle koota käytössään olevista työnantajan järjestelmistä hankkeeseen tarvittavat tiedot vähintään niiden käytössä oloajalta, mutta mahdollisuuksien mukaan aiemmin käytössä olleista järjestelmistä jo v. 2018 alkaen.
Tulokset ja vaikuttavuus
Kehitämme suositukset työn tekemisen tapojen huomioimiseksi osallistuvissa organisaatioissa.
Pyrimme luomaan näkemystä työtilojen kehittämisen tueksi osallistuvissa organisaatioissa. Lisäksi pyrimme rakentamaan osallistuville organisaatioille työaikojen ja työhyvinvoinnin kehittämisen infrastruktuurin hyödyntämällä hankkeessa kerääntyviä tietoja ja muita työntekijöistä järjestelmissä olevaa tietoa.
Kysy hankkeesta
Annina Ropponen
Projektipäällikkö, tutkimusprofessori
Tutkimusryhmä
Rahoittajat
Hanketta rahoittaa Työterveyslaitos ja sille tullaan hakemaan myös ulkopuolista rahoitusta.