Hanke

Työntekijöiden työhyvinvointi ja osaamisen kehittyminen teollisuuden äänimaisemissa – Työnäänet

Teollisuustyön äänten tarkastelut rajoittuvat tavanomaisesti kuulolle vaaralliseen kovaan meluun ja kuulonsuojainten käyttöön. Tässä monitieteisessä tutkimuksessa tavoitteena on laajentaa ymmärrystä teollisuuden äänistä ja äänimaisemista sekä kehittää yhdessä parempia äänimaisemia. Fysikaalisakustisten ominaisuuksien ohella huomiota kiinnitetään äänten merkityksiin, viesteihin ja häiritsevyyteen.
Kypärään, suojalaseihin ja huomioliiviin pukeutunut henkilö pitää kädessään puhelinta teollisessa ympäristössä.

Aikataulu

9/2024–6/2026

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on

  1. kuvailla teollisia äänimaisemia
  2. ymmärtää äänimaisemien merkityksiä teollisuustyöntekijän työhyvinvoinnille, työn sujuvuudelle ja työssä oppimiselle
  3. kehittää työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja työssä oppimista tukevia äänimaisemaratkaisuja teolliseen työhön.

Äänten merkityksiä ja vaikutuksia ei ole teollisuudessa tutkittu yhtä monipuolisesti kuin muissa työympäristöissä ja vapaa-ajan konteksteissa, kuten toimistoissa, kouluissa ja kaupunkitiloissa. Tämä viidellä teollisuustyöpaikalla toteutettava tutkimus edustaa työsuojelun ajattelutavan perustavanlaatuista muutosta teollisuudessa: siirtymistä pelkästään kovan melun torjunnasta äänimaisemien yhteistoiminnalliseen ennakoivaan suunnitteluun.

Tutkimuksessa tarkastellaan teollisen työn äänimaisemia systemaattisemmin ja laajemmin kuin ainoastaan kuulolle haitallisen äänen kannalta. Hanke lisää ymmärrystä siitä, miten äänet jakautuvat myönteisiksi ja kielteisiksi koettuihin ja miten työpaikoilla voidaan yhteistoiminnassa rakentaa työhyvinvoinnin, osaamisen kehittymisen ja työn sujuvuuden kannalta hyviä teollisia äänimaisemia.

Paremmilla äänimaisemilla voi pitkällä aikavälillä olla laajassa kuvassa myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi terveyteen ja työhyvinvointiin. Ne voivat osaltaan parantaa myös teollisuustyöntekijöiden verraten vähäisiksi havaittuja työssäoppimismahdollisuuksia ja siten vaikuttaa yritysten tuottavuuteen.

Tutkimukseen osallistuville teollisuusyrityksille tarjoutuu välitön mahdollisuus kehittää äänimaisemiaan, ja yritysten henkilöstö taas saa mahdollisuuden vaikuttaa oman työnsä äänimaisemaan, minkä voi olettaa olevan heille myönteinen kokemus.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus toteutetaan monimenetelmäisenä monitapaustutkimuksena, johon osallistuu viisi teollisuusyritystä. Aineistoa kerätään eri menetelmin, ja tehtyjä havaintoja yhdistetään hankkeessa kehitettävän integraatiostrategian mukaisesti.

Fysikaalisakustisin mittauksin kartoitetaan tutkimuskohteiksi tarkennettavien tilojen ja työpisteiden tai työvaiheiden ääniympäristö ja sen piirteet. Tähän tietoon yhdistetään äänimaisemakävelyjen laadulliset havainto- ja keskusteluaineistot, teemahaastatteluaineisto sekä työpajoissa tuotettava keskusteluaineisto. Laadullisista aineistoista selvitetään henkilöstön ääniin liittyviä kokemuksia ja äänille antamia merkityksiä.

Tulokset ja vaikuttavuus

Tutkimus auttaa työpaikkoja sekä alan asiantuntijoita jatkossa rakentamaan paremmin työhyvinvointia, oppimista ja työn sujuvuutta tukevia äänimaisemia. Osaltaan se auttaa ymmärtämään, miten työturvallisuuslakia voisi paremmin noudattaa teollisilla työpaikoilla. Lisäksi tutkimus tuottaa keinoja ääniympäristön hallintaan.

Ota yhteyttä

-

Anu Järvensivu

tutkimuspäällikkö,
hankkeen projektipäällikkö ja 
tutkimuksen vastuullinen johtaja

Sähköpostiosoite
anu.jarvensivu [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 8604

Yhteistyötahot

Tutkimuskonsortion toinen osapuoli on A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Koko konsortion projektipäällikkönä toimii erikoisasiantuntija Esa Nousiainen. A-Insinöörien muun tutkimusryhmän muodostavat erikoisasiantuntija Rauno Pääkkönen, akustiikkasuunnittelija Saveli Valjakka, akustiikkasuunnittelija Saana Romula ja tutkimusavustaja Riku Tanila. Konsortiossa yhdistyy työlääketieteen, sosiologian, työympäristöjen psykologian ja akustiikan osaaminen.

Tutkimushankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuvat tutkimuksen kohdeyritysten ja tutkimusryhmän taustaorganisaatioiden lisäksi Teollisuusliitto ry, Teknologiateollisuus ry, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto ja Itä-Suomen yliopisto.

Rahoittajat

Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, A-Insinöörit ja tutkimukseen osallistuvat teollisuusyritykset Nokian Renkaat Oyj, Ruukki Construction Oy, Teollisuuden Voima Oyj, AGCO Power Oy sekä Promeco Oy.