Hanke

Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa

Nuoret aikuiset kohtaavat monia haasteita siirtyessään jatkuvasti muuttuvaan työelämään. Suomalaisessa työelämässä on noussut erityinen huoli nuorten aikuisten mielenterveys- ja hyvinvointiongelmista, joiden on arvioitu lisääntyneen. Tästä huolimatta nuoret aikuiset ovat motivoituneita tavoittelemaan kestäviä työuria ja on tärkeää tukea nuoria näissä tavoitteissa. Hankkeessamme tuotamme monikerroksisen kuvan suomalaisten nuorten työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä sekä niitä edistävistä keskeisistä tekijöistä.
Nainen pitää esitystä yleisön edessä.

Aikataulu

2020–2023

Tavoitteet

  • Jäsentää nuorten aikuisten erilaisia hyvinvoinnin tiloja
  • Seurata hyvinvoinnin kehitystrendejä.
  • Selvittää miten yksilölliset sekä työ- ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja mielenterveyteen
  • Tunnistaa nuorille aikuisille ominaisia ilmiöitä vertailemalla heitä vanhempiin henkilöihin.

Pitkittäistutkimuksena toteutettava hanke tuottaa moniulotteista tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Tutkimme mielenterveysoireiden (masennus- ja ahdistusoireilu) lisäksi myönteistä mielenterveyttä (kukoistus) ja sitä, millä keinoin voidaan edistää viimeksi mainittua. Lisäksi tuotamme tietoa niistä voimavaroista, jotka kannattelevat nuorten aikuisten työkykyä ja tuottavat hyvinvointia muuttuvassa työelämässä.

Nuorilla aikuisilla on erilaisia lähtökohtia, työkokemuksia ja yksilöllisiä ominaisuuksia ja pyrkimyksiä. Haluamme monipuolistaa käsitystä yhtä ikäryhmää koskevista stereotyyppisistä luonnehdinnoista. Sen sijaan pyrimme tunnistamaan erilaisia hyvin- ja pahoinvoinnin yhdistelmistä muodostuvia kokemuksia ja niitä määrittäviä tekijöitä.

Tutkimushanke tuottaa arvokasta ja ajankohtaista tietoa myös koronapandemian aikaisista työn muutoksista, kokemuksista ja vaikutuksista erityisesti työelämän nuorimmalla sukupolvella.

Aineistot ja menetelmät

  • Toteutamme kaksi kyselytutkimusta, joista ensimmäisen keväällä 2021. Tavoitteenamme on kerätä kansallisesti edustava otos nuorista aikuisista (23-34 v.), sekä vertailuryhmä, joka koostuu vanhemmista henkilöistä (35-65 v.). Osallistujille lähetetään seurantakysely keväällä 2022.
  • Kyselyaineisto analysoidaan tilastollisin menetelmin.