Työssä käyvä ihminen viettää työn parissa niin paljon aikaa, että sillä on merkitystä myös liikkumisen kannalta. Kuluvatko työtunnit paikallaan jököttäen tai samoja liikkeitä toistaen? Vai onko työpäivän aikana mahdollista jaloitella, venytellä tai jopa harrastaa liikuntaa?
Liikkuminen tukee mielenterveyttä ja on parhaimmillaan osa hyvää työpäivää. Kokosimme seitsemän faktaa liikunnan, mielen ja työn yhteyksistä:
1. Liikunta tekee hyvää mielelle
Liikunnan vaikutuksista mielen hyvinvointiin on paljon tutkimustietoa. Liikunta parantaa mielialaa ja auttaa palautumaan työstä. Se vähentää stressioireita, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Se tukee myös työstressin hallintaa – kunhan liikunnasta ei tehdä uutta stressin aiheuttajaa.
Liikunta sopii tueksi esimerkiksi masennuksen hoitoon. Silloin liikunnan annostelussa ja liikuntamuodon valinnassa on tärkeää huomioida niiden sopivuus muihin hoitoihin. Sopiva ohjelma kannattaa suunnitella asiantuntijan kanssa.
2. Liikunnan voi nivoa työpaikan arkeen
Työpaikalla voidaan edistää liikkumista monin tavoin. Voidaan esimerkiksi suosia kävelykokouksia, kannustaa taukojumppaan ja portaiden käyttöön, tarjota liikuntaseteleitä, järjestää liikuntaryhmiä ja sisällyttää liikuntaa kehittämis- ja koulutuspäiviin.
Peseytymis- ja pukeutumistilat ja polkupyörien säilytyspaikka lisäävät työmatkaliikunnan vetovoimaa. Työajan joustot helpottavat liikunnan harrastamista. Liikuntaan liittyvistä käytännöistä on hyvä kertoa jo perehdytyksessä.
3. Kaikki vaikuttavat työpaikan liikuntakulttuuriin
Liikuntamyönteinen työpaikkakulttuuri on tärkeä keino edistää liikkumista. Lähtökohta on, että työhyvinvointia pidetään arvossa organisaation kaikilla tasoilla.
Onko työpäivän aikana oikeasti mahdollisuus palautua liikkumalla? Mihin sävyyn liikunnasta puhutaan? Miten johtajat, esihenkilöt ja työkaverit liikkuvat?
4. Liikunta ei ratkaise työpaikan ongelmia
Vaikka liike on lääke, se ei ole mikään ihmelääke. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen ei muuta sitä tosiasiaa, että työolojen pitää olla kunnossa ja työkuormituksen sopivaa.
5. Työn piirteet kannattaa huomioida liikunnan suunnittelussa
Työn ominaispiirteet vaikuttavat siihen, millainen liikunta tekisi erityisen hyvää. Fyysisesti raskasta työtä tekevän kannattaa parantaa hapenottokykyään ja vahvistaa niitä lihaksia, joita työssä tarvitaan. Työpäivän aikana taukoliikunta elvyttää ja istumatauot palauttavat.
Jos työssä taas on paljon istumista, on tärkeää liikuskella jo työpäivän aikana. Vapaalla istumatyöntekijä tarvitsee liikuntaa, joka kiihdyttää aineenvaihduntaa ja vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä.
6. Työterveyshuolto on hyvä liikuttaja
Työterveyshuolto kannattaa ottaa yhteistyökumppaniksi, kun työpaikalla mietitään ratkaisuja liikkumisen ja liikunnan edistämiseen.
Työterveyshuollossa tunnetaan työntekijät ja työn ominaispiirteet. Siellä on tietämystä liikunnan, terveyden ja työkyvyn yhteyksistä. Siellä osataan myös arvioida, ketkä hyötyisivät liikunnan lisäämisestä eniten.
Työterveyshuolto voi ottaa liikunnan puheeksi kaikenlaisissa kohtaamisissaan – oli kyse sitten tuki- ja liikuntaelimistöön tai mielenterveyteen liittyvistä ongelmista. Nekin kietoutuvat usein toisiinsa.
7. Kohtuullisen työpäivän jälkeen jaksaa liikkua
Kun työkuormitus on kohtuullista ja työpäivä sopivan huokoinen, työntekijän voimavarat riittävät liikunnan harrastamiseen vapaa-ajalla.
Liikunta ei tietenkään ole pelkkä väline työkyvyn edistämiseen. Sillä on oma mielihyvää tuottava itseisarvonsa. Lenkille lähtiessä ei tarvitse ajatella, että minäpä pidennän tässä työuraani. Saa ihan vain nauttia.
Jutun asiantuntijoina toimivat vanhempi tutkija Sirpa Lusa ja psykologi Elisa Valtanen Työterveyslaitoksesta. Lähteenä on käytetty myös Liike ja mieli -verkkomateriaalia, joka auttaa tuomaan liikunnan ja liikkumisen edistämisen osaksi työpaikan arkea ja työkykyjohtamista.
Aiheesta lisää:
Mielenterveyden tuen työkalupakki tarjoaa työpaikoille ja työterveyshuolloille keinoja pitää huolta mielenterveydestä.
Palautumislaskurin avulla voi varmistaa, että työpaikan toimintamallit tukevat palautumista.
Työn muokkaus tukee mielenterveyttä – konkreettisia keinoja työpaikoille (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Pohditko puheeksiottoa? Työpaikan päihdeohjelma auttaa siinäkin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi