Työssä vietetään noin 1600 tuntia vuodessa. Kun työpäivään ujuttaa lisää liikkumista, kokonaisliikunnan määrä kasvaa kuin huomaamatta. Parhaimmillaan liikkuminen on osa hyvää työpäivää.
Työpaikan liikunnallinen kulttuuri näkyy esimerkiksi niin, että on hyväksyttyä venytellä työn lomassa, nousta seisomaan kesken palaverin, osallistua taukojumppaan tai liikkua yhdessä työkavereiden kanssa.
Pyysimme viittä Työterveyslaitoksen tutkijaa nostamaan esiin yhden hyvän syyn lisätä liikkumista työpäivän aikana. Kukin vastasi oman erikoisalansa näkökulmasta:
1. Pidä yllä vireystilaa
Virpi Kalakoski, tutkimuspäällikkö: ”Liikkuminen auttaa pitämään yllä vireystasoa. Jos tarkkaavaisuus herpaantuu esimerkiksi etäkokouksessa, kannattaa nousta ylös ja tehdä pientä taukojumppaa.
Jos taas huomaa olevansa hermostunut ja käyvänsä ylikierroksilla, liikkuminen rauhoittaa. Pieni kävelylenkki puistoon tai metsään tekee hyvää. Pitkät uloshengitykset tehostavat vaikutusta. Asiat alkavat kummasti järjestyä mielessä.
Itse lähden liikkeelle myös silloin, kun ajatteluni jumahtaa kesken kirjoitustyön. Irrottaudun koneelta hetkeksi. Etätöissä kävelen keittämään teetä tai vien roskat ulos.
Näin miettimäni asiat häviävät aktiivisen muistin piiristä. Kun palaan koneen ääreen, katson asioita hieman eri kulmasta ja pystyn näkemään uusia ratkaisuja.”
2. Tauota istumista
Jutta Karkulehto, tutkija: ”Yhtäjaksoinen istuminen aiheuttaa terveyshaittoja, joita ei voi täysin poistaa harrastamalla liikuntaa työpäivän jälkeen. Toimistotyöntekijän on tärkeää katkaista istumista pitkin työpäivää.
Jo seisomaan nousu aktivoi elimistöä. Yksi tehokas tapa tauottaa istumista on parin minuutin kävely puolen tunnin välein.
Toimistokävely lisää lihasten hapettumista, kasvattaa energiankulutusta ja vähentää jalkojen turpoamista. Käveleminen on helppoa – se ei vaadi mitään välineitä eikä taitoja.
Taukojen pitämisestä kannattaa tehdä rutiini sekä toimistolla että etätöissä.”
3. Tue mielen hyvinvointia
Pauliina Mattila-Holappa, johtava asiantuntija: ”Liikunta edistää mielenterveyttä. Se voi myös vähentää stressi- ja ahdistusoireita.
Stressaantuneena tai huonosti nukkuneena kannattaa harrastaa elvyttävää, rauhallista liikuntaa. Pakonomaisena tai liiallisena liikunta voi kääntyä itseään vastaan.
Teen ajoittain pitkiäkin työpäiviä, mutta vaihtelen työskentelypaikkaa päivän mittaan.
Monimutkaisten asioiden miettiminen jumittaa välillä myös kropan. Lyhytkin liikunta auttaa. Itselleni parasta on liikunta, jossa on musiikki mukana.”
4. Anna vastapainoa fyysisesti raskaalle työlle
Anne Punakallio, johtava tutkija: ”Fyysisesti raskaassa työssä on hyvä antaa kropan palautua tauolla. Jos työssä liikkuu tai seisoo paljon, tauolla voisi istua hetkiseksi, venytellä ja tehdä lihasten verenkiertoa elvyttäviä liikkeitä.
Fyysisesti kuormittavaa työtä tekevä saattaa ajatella, ettei hän tarvitse liikuntaa enää vapaa-ajallaan.
Raskas työ on kuitenkin hyvin harvoin kuntoa kehittävää. Työn aikainen fyysinen aktiivisuus ei tuota samoja hyötyjä sydänterveydelle ja kunnolle kuin vapaa-ajan liikunta. Se voi pikemminkin kuluttaa kuin kehittää ja jättää verenpaineen ja sykkeen koholle vielä työpäivän jälkeenkin.
Jos on koko työpäivän jalkojen päällä, vapaalla voisi esimerkiksi uida, pyöräillä tai joogata.
Kannattaa valita itselleen mieluisia ja sopivia liikuntalajeja, jotka eivät kuormita elimistöä samalla tavalla kuin työ.”
5. Luo yhteisöllisyyttä
Janne Kaltiainen, erikoistutkija: ”Liikkuminen työkavereiden kanssa on yksi tapa luoda yhteisöllisyyttä työpaikalla. Liikuntaryhmät ja liikuntailtapäivät antavat mahdollisuuden kokea asioita yhdessä.
Tutkin muun muassa identiteettijohtamista. Siinä ideana on, että johtaja voi edistää yhteisöllisyyttä erilaisin keinoin. Yksi keino on järjestää sellaista käytännön toimintaa, joka tuo ryhmän jäsenet yhteen.
Työpaikalla kuka tahansa voi ehdottaa, että tehdään jotain mukavaa yhdessä.
Asioiden kokeminen yhdessä on kuin liimaa, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työyhteisön jäsenille muodostuu käsitys siitä, että he ovat juuri tämän ryhmän jäseniä. Se tekee ryhmästä entistä merkityksellisemmän jäsenilleen ja näin tukee heidän hyvinvointiaan.
Omassa työssäni huomaan tämän viikoittaisella työporukan sählyvuorolla. Se on myös mukava tapa tutustua kollegoihin entistä paremmin.”
Aiheesta lisää:
Kävelykokous – ajatustenvaihtoa ulkoilmassa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Liikettä työn mukaan -työkalu auttaa suunnittelemaan henkilöstön liikkumista ja palautumista työn mukaan.
Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset
Toimistokävely on tutkitusti tehokkain keino tauottaa istumista – tehdään siitä rutiini! (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Liikkuminen tukee mielen hyvinvointia myös työssä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi