Siinä olisi työyhteisö, jossa voisit viihtyä. Tämä vinkki sai Pauliina Mattila-Holapan hakeutumaan Työterveyslaitokseen jo opiskeluaikana. Hän opiskeli psykologiaa ja sai vinkin harjoittelun ohjaajalta yliopistossa.
”Minulla oli tapana paneutua perusteellisesti kaikenlaisiin ilmiöihin. Ehkä siksi tutkimustyön nähtiin sopivan minulle.”
Ohjaaja oli oikeassa. Vanhempi asiantuntija Mattila-Holappa on viihtynyt työpaikassaan yhteensä 15 vuotta, eri jaksoissa. Hänelle on ominaista jäsentää monimutkaisia, vaikeaselkoisia ilmiöitä, jotka liittyvät työelämään ja mielenterveyteen.
Tavoitteena on tarjota työpaikoille keinoja, jotka edistävät sekä mielen hyvinvointia että työn sujumista. Sitä työtä hän tekee usein psykologi Elisa Valtasen kanssa.
Yhteistyö alkoi työn muokkaus -oppaasta
Ensimmäisenä opiskeluvuotena kauppakorkeakoulussa Elisa Valtaselle kirkastui, mikä häntä kiinnostaa: työhyvinvointi ja hyvä johtaminen. Hän opiskeli sekä kauppatieteiden maisteriksi että psykologiksi.
Työterveyslaitoksessa hänen tehtäviinsä on kuulunut muun muassa konsultointia, koulutusta, sparrausta ja valmennusta.
Työparin yhteistyö alkoi hankkeesta, jossa tehtiin opas työn muokkaukseen. Se keskittyy tilanteeseen, jossa mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. Nyt meneillään on neljäs yhteinen projekti.
Kaksikko on lähestynyt mielen hyvinvoinnin teemaa monesta näkökulmasta. Esimerkiksi Hyvän mielen työpaikka -verkkomateriaali antaa esihenkilöille keinoja mielenterveyden edistämiseen työpaikalla.
Työpariin voi luottaa kaikissa tilanteissa
Pauliina Mattila-Holapan toimipaikka on Helsingissä, Elisa Valtasen Turussa. He ovat myös eri yksiköistä. Kiinnostuksen kohteissa on paljon samaa, kuten esihenkilöiden ja työntekijöiden vuorovaikutus.
Työparin yhteistyö perustuu luottamukseen:
”Uusissakin tilanteissa voin luottaa siihen, että työskentelemme samaan suuntaan. Pauliina edustaa tutkijan näkökulmaa, minä olen enemmän kehittäjä. Täydennämme toisiamme.”
”Minulle tulee Elisan kanssa aina turvallinen olo. Hänellä on myönteistä energiaa ja taitoa viedä asioita käytäntöön.”
Mattila-Holappa toimii usein projektipäällikkönä. Työkaveri tuntee hänet siinäkin roolissa:
”Pauliinan tapa vetää projekteja on selkeä ja levollinen. Asiat edistyvät ilman turhaa hötkyilyä. Kaikki tietävät, missä mennään”, Valtanen kuvailee.
Voimistelu irrottaa ajatukset työstä
Työpari suhtautuu työhönsä tavoitteellisesti, mutta rennon luottavaisesti. Molemmat pystyvät elämään sen kanssa, että jokin asia on keskeneräinen, ennen kuin kokonaisuus hahmottuu. Haasteet virittävät, mutta onnistumisen pakkoa he eivät koe. Urheilutaustalla on osuutta asiaan.
Voimistelu on kuulunut Pauliina Mattila-Holapan elämään siitä lähtien, kun hän kolmevuotiaana meni satujumppaan. Se vaihtui ensin telinevoimisteluun ja sitten tanssilliseen voimisteluun.
”Nykyisin esiinnyn tanssillisen voimistelun näytöksissä. Joskus kilpailenkin ja osallistun voimistelun kansainvälisiin suurtapahtumiin. Olen mukana pitkän linjan voimistelijoiden ryhmässä.”
Harrastus auttaa häntä irrottautumaan työstä – niiden monimutkaisten ilmiöiden pohtimisesta. Siihen ei riittäisi pelkkä metsässä kävely.
”Voimistelumaailmassa minun ei tarvitse vastata kokonaisuudesta. Olen koreografin materiaalia ja saan eläytyä erilaisiin rooleihin.”
Juoksemiseen tuli fyysinen kaipuu
Elisa Valtanen harrasti lapsena ja nuorena pika- ja aitajuoksua. Yhdeksän vuotta sitten hän palasi lajien pariin, aikuisyleisurheilijaksi.
”Minulla oli pitkään sellainen olo, että pitäisi päästä juoksemaan kovaa. Siihen tuli oikein fyysinen kaipuu.”
Varsinkin aitajuoksu auttaa stressinhallinnassa. Laji vaatii täydellistä keskittymistä siihen, mitä on tekemässä. Urheilijoiden porukassa Valtanen nauttii liikunnan riemusta ja kehon haastamisesta.
”Toisia tsempataan ja myös pettymykset jaetaan. Kaikki treenaavat tosissaan, mutta se ei kuitenkaan ole liian vakavaa.”
Lisää työkaluja mielenterveyden tueksi
Syksyllä 2021 julkaistiin Mielenterveyden tuen työkalupakki, joka tarjoaa mielen hyvinvointia vahvistavia työkaluja työpaikoille ja työterveyshuolloille. Se on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa.
Työkaluja on yhdeksän. Elisa Valtanen on mukana niistä kahdessa: Hyvän mielen työpaikka -esihenkilövalmennuksessa sekä Liike ja mieli -osiossa. Vapaa-ajallaan hän toimii psyykkisenä valmentajana urheilijoille ja valmentajille.
”Liikunta ja mielenterveys ovat yksi asia, jota haluan työelämässä edistää”, Valtanen sanoo.
Pauliina Mattila-Holappa tarkasteli väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöistä johtuvaa nuorten aikuisten työkyvyttömyyttä. Nyt hän on mukana muun muassa tutkimushankkeessa Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan?. Sekin liittyy nuoriin aikuisiin.
”Minua kiinnostaa, miten pinnalle noussut keskustelu mielenterveydestä heijastuu työpaikolle ja esimerkiksi siihen, mitä esihenkilöiltä odotetaan.”
Aiheesta lisää:
Työterveyslaitoksen Virtaa palautumisesta -verkkovalmennuksessa Elisa Valtanen toimii verkkovalmentajana ja tuotevastaavana.
Mielenterveyden tuen työkalupakki
Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? (Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen esittely)
Työkyvyn ja mielenterveyden tukeminen työssä: Tunnistan ajoissa, toimin aktiivisesti -toimintamallin arviointi (Työsuojelurahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Työpareja esittelevä juttusarja Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä:
Aivotyö luistaa, kun sen tieltä raivataan esteet (Virpi Kalakoski ja Heidi Lahti)
Työturvallisuus on hyvän tekemistä itselle ja työkaverille (Maija-Leena Merivirta ja Tiina-Mari Monni)
Työ tekee hyvää, vaikka työkyky ei olisi täydellinen (Kirsi Unkila ja Minna Savinainen)
Työelämän uudet ilmiöt innostavat – tutkimustieto jalostuu kaikille ymmärrettäväksi (Kirsi Yli-Kaitala ja Minna Toivanen)
Tutkijakaksikko haluaa vahvistaa sitä, mikä meitä kannattelee töissä (Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen)
Kommentointi