Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta
Oli vuosi 1945. Kokonaisen yhteiskunnan jälleenrakennus ja sotakorvausten maksaminen oli raskasta ja vaarallista – pitkät työpäivät, painavat taakat ja vaaralliset kemikaalit verottivat työntekijöitä. Jotain oli tehtävä. Syntyi Työterveyslaitos.
Vaikutimme lakeihin, suosituksiin, ohjeisiin ja käytäntöihin. Viikot, vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Kehitimme työstä turvallisempaa ja terveellisempää – ja siten tuottavampaa.
Tämä työ ei tule koskaan valmiiksi. Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työmme tänä päivänä on aivan yhtä ajankohtaista ja tärkeää kuin 80 vuotta sitten.
Kaikki alkaa häkämyrkytyksistä
Työterveyslaitoksen synty juontaa juurensa vahvasti yhteen aikansa kriittisimpään ongelmaan työterveyden saralla: häkäpönttöautoihin ja kuorma-autokuljettajien häkämyrkytyksiin.
Kun sodan jälkeen pystyttiin järjestelmällisemmin puuttumaan asiaan, perustettiin Työterveyslaitoksen edeltäjä, ammattitautien osasto, osaksi Helsingin yleistä sairaalaa vuonna 1945. Näin alkoi ammattitautien järjestelmällinen tutkimus Suomessa.
Työterveyshuolto työkyvyn tueksi
Vielä 1970-luvun alussa kolme neljästä työntekijästä oli vailla minkäänlaista työpaikkaterveydenhuoltoa. Ammattitauteja syntyi silloisen arviomme mukaan noin 10 000 vuodessa. Kun Suomessa säädettiin ensimmäinen työterveyshuoltolaki vuonna 1978, olimme vaikuttamassa siihen, että kaikki työntekijät saatiin sen piiriin.
Työterveyshuollon kehittäminen ja alan ammattilaisten kouluttaminen ovat aina olleet ydintehtäviämme. Jo vuodesta 1953 olemme jakaneet tutkimustietoa ja parhaita käytäntöjä Työterveyspäivillä. Parhaillaan uudistamme Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opasta ja osallistumme työterveyshuoltoa ohjaavan asetuksen päivittämiseen.
Melua, kemikaaleja ja pölyä
1960-luvulla voimakas teollistuminen oli riski työntekijän terveydelle. Lainsäädännön myötä teimme yhä enemmän työhygieenisiä selvityksiä, joissa mitattiin esimerkiksi melua tai kemikaaleille altistumista. Työhygieeniset selvitykset ovat edelleen yksi halutuimmista palveluistamme.
Kemikaaliturvallisuuden osalta olemme tehneet kansainvälisesti arvostettua pioneerityötä. Olemme vaikuttaneet merkittävästi raja-arvojen kehittymiseen niin Suomessa kuin EU-tasolla. Esimerkiksi asbestin uusittujen EU:n sitovien raja-arvojen asettamisessa (2023) asiantuntijoillamme oli merkittävä rooli prosessin eri vaiheissa.
Tavoitteena nolla tapaturmaa
Työsuojelulle oli suuri tarve 1960–70-luvun taitteessa. Tapaturmia sattui vuosittain noin 200 000, joista noin 400 johti kuolemaan. Aloitimme Työsuojelupäällikkökurssin (TSPK®) vuonna 1971 – jo kaksi vuotta ennen kuin valvontalaki velvoitti jokaiselle työpaikalle työsuojelupäällikön. 1990-luvulla loimme useita edelleen käytössä olevia työkaluja työturvallisuuden arviointiin (esimerkiksi TR-mittari).
Vaikka työtapaturmien määrä on laskenut merkittävästi vuosien varrella, työpaikoilla sattuu yhä vuosittain noin 20 kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Nolla tapaturmaa -foorumin kautta lanseerasimme Suomessa nolla-ajattelun, joka on levinnyt työturvallisuuden edistämisen ohjenuoraksi. Foorumi on kasvanut 560 suomalaisen työpaikan verkostoksi, jonka kautta tavoitetaan lähes joka viides työntekijä.
Kohti terveellisiä työaikoja
Kun ihminen tekee vuorotyötä, elimistö kuormittuu tavallista enemmän. Olemme tutkineet pitkään työpaikkojen vuorojärjestelmiä, tehneet niistä terveellisempiä ja vaikuttaneet lainsäädäntöön. Vuoden 2019 työaikalaki muun muassa lisäsi työaikojen joustavuutta ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihinsa.
Tutkimamme nopeasti kiertävät vuorojärjestelmät yleistyivät ensin metalliteollisuudessa. Kun ne osoittautuivat terveellisiksi, niitä otettiin käyttöön muillakin toimialoilla.
Työpaikkakiusaaminen esiin
Heinäkuussa 1989 Helsingin Sanomissa julkaistiin tutkijoidemme kirjoitus uudesta ilmiöstä: henkisestä väkivallasta työpaikalla. Vuosien tutkimus- ja vaikuttamistyö vaikuttivat osaltaan siihen, että työpaikkakiusaaminen huomioitiin myös työturvallisuuslaissa vuonna 2003. Suomalaisista työpaikoista 60–70 prosentilla on toimintamalli kiusaamisen torjumiseksi. Siinä olemme Euroopan huippumaa.
Savuttomat työpaikat
Vielä 1990-luvun alussa työpaikoilla poltettiin sisätiloissa. Suuri osa työntekijöistä altistui tupakansavulle, joka sisältää tuhansia kemiallisia yhdisteitä, joista noin 70 aiheuttaa syöpää. Arvioiden mukaan passiiviseen tupakointiin kuoli Suomessa jopa 250 ihmistä vuodessa.
Tutkijamme vaikuttivat vahvasti siihen, että suomalaisista työpaikosta tuli savuttomia vuonna 1995. Vahvasta vastustuksesta huolimatta he edistivät myös sitä, että savuttomuus laajeni vuonna 2007 koskemaan ravintoloita.
Yli 11 000 sertifioitua suojainta
Suojaimet, jotka eivät täytä vaatimuksiaan, ovat työturvallisuusriski. Työterveyslaitos toimi vuosina 1994–2019 henkilönsuojainten testauslaboratoriona ja ilmoitettuna laitoksena. Sertifioimme 11 608 eri puolilla maailmaa valmistettua suojainta, kuten suojavaatetuksia, putoamissuojaimia ja kelluntavarusteita. Olimme myös mukana määrittelemässä kansainvälisiä standardivaatimuksia.
Suojaintutkimus ja -koulutus jatkuvat meillä edelleen. Parhaillaan olemme mukana isossa EU-hankkeessa, jossa kehitetään uuden sukupolven hiukkasilta, viruksilta ja bakteereilta suojaava hengityksensuojain.
Työkalut mielenterveyden edistämiseen
2000-luvulla mielenterveysongelmat ovat nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi ajankohtaisimmaksi työkykykysymykseksi. Olemme paitsi tutkineet ilmiötä myös kehittäneet tutkimukseen perustuvia ratkaisuja työpaikoille.
Työelämän mielenterveysohjelmassa vuonna 2021 julkaistiin Mielenterveyden työkalupakki, jossa julkaistaan uusia työkaluja tänäkin vuonna. Sen avulla nykypäivän työyhteisöt voivat vahvistaa ja tukea mielenterveyttä osana työkykyä ja rakentaa inhimillistä työkulttuuria.
Ainut varma asia on muutos
Koronapandemia ravisteli suomalaista työelämää 2020-luvun alkuvuodet. Ohjeistimme työntekijöitä, työnantajia ja työterveyshuoltoja niin tartuntojen ehkäisemisessä kuin toimivissa etätyökäytännöissä. Etä- ja hybridityö jäi monilla aloilla pysyväksi osaksi työelämää, ja olemme jatkaneet ilmiön tutkimista. Esimerkiksi Miten Suomi voi? -seurantatukimus tuottaa tietoa suomalaisten työhyvinvoinnin muutoksista.
Käynnissä olevat muutokset yhteiskunnassa edellyttävät jatkossakin määrätietoista työelämän kehittämistä. Tarjoamme ajantasaista tilannekuvaa ja skenaarioita tulevaan. Tule rakentamaan kanssamme suomalaisesta työelämästä maailman parasta!
Tutustu tarkemmin työmme vaikuttavuuteen
Sivun arkistovalokuvat
Häköpönttöauto, 1940. Peltoniemi, Uuno. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma.
Työterveyslaitoksen omat arkistot.