Totta kai haluan vaikuttaa. Mitä hyötyä tutkimuksestani muuten olisi? Olen aina halunnut vaikuttaa ihmisten terveyteen ja työkykyyn”, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Härmä on taustaltaan lääkäri. Hän aloitti nuorena tutkijana laitoksen vuorotyölaboratoriossa ja oli käynnistämässä unitutkimusta. Näkökulmana oli se, että vuorotyöstä johtuvia unihäiriöitä vähennetään parhaiten kehittämällä työaikoja.
Työterveyslaitoksessa ei haluttu tehdä tutkimuksia hyllyyn pölyttymään, vaan tieto piti saada hyötykäyttöön, työoloja parantamaan. Työpaikkojen kanssa tehtiin yhteistyötä. Siihen tutkijan oli helppo sitoutua.
”Alkuaikoina minulla oli kaksi oppi-isää, joille vaikuttavuus oli kaikki kaikessa. Toinen heistä oli professori Juhani Ilmarinen ja toinen pääjohtaja Jorma Rantanen. Rantasella oli tapana sanoa, että suositus hyvä, laki parempi.”
Uusi työaikalaki lisäsi työaikojen joustavuutta
Mikko Härmä on päässyt vaikuttamaan työturvallisuuslain muutoksiin, Suomen ensimmäiseen työaikalakiin 1990-luvulla ja vuoden 2019 työaikalakiin. Jälkimmäisestä hän on erityisen ylpeä:
- Työaikalain uudistus lisäsi työaikojen joustavuutta ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihinsa.
- Laissa korostettiin vuorokausilevon noudattamista jaksotyössä: vuorojen välillä tulee olla vähintään 11 tuntia esimerkiksi hoitoalalla.
- Peräkkäisten yövuorojen määrää rajoitettiin – se ei saa ylittää viittä.
Työaikalakia valmisteli työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä. Valmistelijat ottivat usein suoraan yhteyttä Härmään, ja keskusteluja käytiin monta kertaa.
Työterveyslaitoksen pääviesti oli, että lain on varmistettava terveyden ja työkyvyn säilyminen kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla.
”Kirjoitimme lausuntoja, julkaisimme kannanoton ja järjestimme mediatilaisuuksia. Toimme aktiivisesti esiin, mitä työaikojen ja terveyden yhteyksistä tiedetään.”
Tutkijan näkemys perustuu tutkittuun tietoon
Tutkimusprofessori korostaa, että tutkijat eivät itse ole tekemässä lakeja koskevia päätöksiä. Päättäjät kuulevat heitä asiantuntijoina, kun tarvitaan tietoa vaikkapa vuorotyön terveyshaitoista ja keinoista vähentää niitä.
Mikko Härmän kokemuksen mukaan tutkijalla ei välttämättä tarvitse olla laajoja verkostoja ja tiiviitä suhteita lakeja valmisteleviin virkamiehiin.
Jos tutkimus on laadukasta ja tarjoaa käytännön ratkaisuja, oikeat asiantuntijat kyllä löydetään nopeastikin.
”Minun mielestäni tutkijan tehtävä on antaa nimenomaan tutkimukseen perustuva näkemys eli se, mitä datan perusteella tiedetään jostain asiasta.”
”Päättäjät eivät välttämättä ole kiinnostuneita siitä, mitä mieltä me asiantuntijat olemme henkilökohtaisesti. Tuottamamme tutkimusnäyttö kiinnostaa. Mielipidettä voi sitten kysyä keneltä tahansa.”
Vaikuttaminen on organisaation yhteistä tekemistä
Millaisia neuvoja Mikko Härmä antaisi nuorelle tutkijalle, jolla on palava halu vaikuttaa ja parantaa ihmisten työoloja?
Ensinnäkin kannattaa tarttua tutkimushankkeisiin, joiden tuloksia voidaan hyödyntää työelämässä laajastikin:
”Esimerkiksi nopeasti kiertäviä vuorojärjestelmiä tutkimme ensin metalliteollisuudessa. Kun ne osoittautuivat terveellisiksi, niitä otettiin käyttöön muillakin toimialoilla. Olen käynyt lukuisilla työpaikoilla kertomassa tutkimustuloksista.”
Tutkija tarvitsee myös rohkeutta, viestintätaitoja ja joustavuutta. Televisio- tai radiohaastatteluun pitää lähteä nopeallakin aikataululla.
Oman alueen syvä tuntemus tekee tutkijasta vakuuttavan. Härmä ei oikein usko ”joka alan asiantuntijoihin”.
”Vaikuttaminen on koko organisaation yhteistä tekemistä. Tutkimustieto ei vielä riitä, vaan se pitää paketoida ymmärrettäväksi ja kiinnostavaksi. Itse olen aina saanut erinomaista tukea talon viestinnältä ja johdolta.”
Hyvä vuorotyömalli parantaa myös perheen hyvinvointia
Tänä keväänä Mikko Härmä jää eläkkeelle, mutta hän jatkaa tutkimuksen parissa osa-aikaisesti. Viimeksi hän on tutkinut työaikoja sosiaali- ja terveysalalla.
”Koen tehneeni merkityksellistä ja kiinnostavaa työtä, ja työkaverit ovat olleet minulle tärkeitä. Siksi työstä ei ole ihan helppoa päästää irti.”
Härmä on saanut paljon palautetta vuosien varrella. Yksi puhelinsoitto on jäänyt mieleen erityisesti. Se liittyi Työterveyslaitoksen ja Finnairin hankkeeseen, jossa lentokonehuollon ikääntyville työntekijöille kehitettiin uusi vuorojärjestelmä.
Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä edisti tutkitusti työhyvinvointia, terveyttä ja palautumista. Työnantaja, työntekijät ja myös työntekijöiden perheet olivat tyytyväisiä:
”Erään konkarityöntekijän vaimo soitti minulle. Hän kertoi, että mies on nyt virkeämpi myös kotona – aivan kuin uusi mies. Vaimo kehui vuoromallia ja toivoi, että se säilytettäisiin.”
Tässä juttusarjassa kurkistetaan tutkijan työhön aina jostain rajatusta näkövinkkelistä. Lue edelliset jutut Miten tutkija löytää tutkimusaiheensa? ja Tutkija viestijänä.
Aiheesta lisää:
Työaikojen liikennevalomalli eli suositukset työaikoihin liittyvän kuormituksen arvioimiseksi
Työtapaturmien riskilaskuri on tarkoitettu jaksotyön työvuoroista johtuvan tapaturmariskin arviointiin sosiaali- ja terveysalalla.
Yhdeksän kysymystä yötyöstä ja terveydestä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Hyvä vuorosuunnittelu vähentää työtapaturmia sote-alalla (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Palautumislaskuri-työkalun avulla voi arvioida, tukevatko työpaikan toimintamallit palautumista
Kommentointi