Laajoissa koronapandemian jälkeen toteutetuissa kyselytutkimuksissa on tunnistettu sosiaalisten kontaktien katoaminen, työstä vieraantuminen ja työyksinäisyys ilmiöiksi, joita ei online-vuorovaikutuksella ole pystytty vähentämään.
Meneillään olevassa Miksi tulla toimistolle? -hankkeessa olemme havainneet, että varsinkin työpaikan uudet tulokkaat, yksin asuvat ja maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat ryhmiä, joissa heikentynyt työn piirissä toteutuva yhteisöllisyys koetaan voimakkaimmin.
He ovat myös henkilöitä, jotka saattavat tehdä töitään mieluummin toimistolla kuin kotona. Hybridityön murenevaa yhteisöllisyyttä ei ole kuitenkaan tutkimuksissa vielä selvästi yhdistetty siihen, miten se vaikuttaa yhteiseen kehittämiseen ja organisaation uudistumiseen.
Viimeaikaiset mediassa esille tulleet johtajien puheenvuorot elättävät toivoa siitä, että työntekijät saataisiin takaisin toimistolle ja innovointikyvykkyys olisi sillä turvattu. Tiedetään, että uudet ideat ja innostuminen syntyvät herkemmin satunnaisissa ja kasvokkaisissa kohtaamisissa.
Lisäksi yhteinen ymmärrys siitä, mitä olemme tekemässä ja mihin isompaan tavoitteeseen työ liittyy sekä kokemus työn merkityksellisyydestä pysyvät yllä, kun niistä käydään jatkuvaa keskustelua työntekijöiden kesken ja esihenkilöiden kanssa.
Väitän silti, että organisaation oppiminen ja uudistuminen eivät ole kiinni vuorovaikutuskanavasta. Siiloutumista eri osastojen, yksiköiden ja jopa projektitiimien välillä tapahtuu organisaatioissa, vaikka työskentelisimme fyysisesti samassa rakennuksessa.
Tarjoan ratkaisuksi yhteisöllisyyden katoamiseen entistä suunnitelmallisempaa yhteisen oppimisen ja uudistamisen johtamista sekä kehittämistä kannattelevia uusia käytäntöjä.
Ei siis riitä, että järjestetään missä mennään -tyyppisiä ajankohtaispalavereita. Aika ajoin olisi pysähdyttävä pohtimaan, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää ja millaisia uusia ongelmia organisaation tulisi ratkaista.
Keskustelussa tulisi sietää eri näkökulmia, kannustaa kaikkien osallistumista ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Se voi olla ihan yhtä vaikeaa kasvokkain kuin virtuaalisesti. Osallistumaan innostavat menetelmät ovat tarpeen molemmissa tapauksissa.
Ratkaisu hybridityön katoavaan yhteisöllisyyteen ja uudistumiseen ei siis ole paluu toimistolle, vaan uudenlaisten oppimisareenoiden ja prosessien rakentaminen työn arkeen. Johtajilta tämä vaatii paljon enemmän kuin käskyä palata toimistolle.
Lisätietoja:
Miksi tulla toimistolle? Itseohjautuvan hybridityön mahdollisuuksia ja haasteita (Työsuojelurahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Opi verkossa -webinaari Hybridityö edellyttää työn uudelleenajattelua pidetään 13.11.2024 klo 8.45–10. Webinaari on maksuton. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Kommentointi
Mitähän tämä vaatii työntekijöiltä? Jos johdolta jotain paljon enemmän.
Satunnaisten kohtaamisten sijaan työntekijä voi sopia tapaamisia esimerkiksi lähipäiville tai online-kanaville käydäkseen keskusteluja, jotka virittävät ratkomaan työn ongelmia tai suuntaamaan työtä uusiin suuntiin. Läsnäolo ja osallistuminen sellaisissa kokouksissa, joissa ideoidaan uutta, tukee myös työntekijöistä lähteviä innovaatioita. Johtajien ja esihenkilöiden tulee luoda näitä kohtaamisen ja uuden luomisen paikkoja, tapoja, hetkiä tietoisesti. Hybridityössä ne ovat entistä tärkeämpiä. Työskennellään yhdessä ja yksin - sopivassa rytmissä, vuorotellen.