Kaikkia työpaikan muutoksia ei voi johtaa samalla tavalla

Väitän, että työpaikka, joka on täynnä resilienttejä yksilöitä, ei välttämättä ole organisaationa resilientti. Työpaikat tarvitsevat yhteisiä käytäntöjä, ajattelumalleja ja johtamista, jotka tukevat muutosvalmiutta ja kykyä toimia yllättävissä tilanteissa.
Kaksi naista kirjoittaa valkotaululle toimistolla
henkilökuva
Mervi Halonen
vanhempi asiantuntija

Työpaikan muutoskyvykkyydellä eli organisaatioresilienssillä on monia määritelmiä. Minulle se tarkoittaa työpaikan kykyä selviytyä yllättävistä tilanteista siten, että tärkeimmät toiminnot pysyvät käynnissä. Se on kykyä sopeutua uuteen vallitsevaan tilanteeseen ja uudistaa toimintaa vastaamaan uusia haasteita. Nämä kyvyt konkretisoituvat työpaikan toimintatavoissa, prosesseissa ja sosiaalisessa toiminnassa.

Työpaikat kohtaavat kuitenkin monenlaisia muutoksia. Muutokset voivat olla yllättäviä, pakottavia ja ulkoa päin tulevia. Koronapandemia oli tästä hyvä esimerkki.

Muutokset voivat olla myös sisältä päin suunniteltuja. Tällöin ne tähtäävät siihen, että organisaatio pystyy vastaamaan tuleviin toimintaympäristön vaatimuksiin. Tällaisesta muutoksesta voisin mainita esimerkkeinä asiakaskunnan palvelutarpeiden muutokset tai liiketoiminnan kasvuodotukset.

Erilaiset muutokset vaativat erilaista johtamista  

Henkilöstö asettaa erilaisia odotuksia yllättävien ja suunniteltujen muutosten johtamiselle.

Yllättävissä ja pakottavissa muutostilanteissa henkilöstö odottaa selkeitä ohjeita, miten pitää toimia. Johdon on tärkeää varmistaa, että henkilöstö voi jatkaa perustehtäviensä toteuttamista. Esimerkiksi etätyöhön siirtymisen yhteydessä tämä tarkoitti henkilökohtaisten työvälineiden hankkimista ja verkkoyhteyden turvaamista.

Suunnitelluissa muutoksissa henkilöstö arvostaa mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua. Toisin sanoen suunniteltu muutos on koko työpaikan yhteistä tulevaisuuden pohtimista ja yhteisen ymmärryksen luomista siitä, miten muutos tulee vaikuttamaan työpaikan toimintaan. Tämä vaatii aikaa ja yhteisiä keskusteluja, joissa saa olla myös eri mieltä ja haastaa vallitsevia käsityksiä. Aidosti yhteinen tavoite on toiminnan muutoksen kannalta tärkeä.

Muutoksen keskellä menestyksekäs johtaja kysyy, kuuntelee ja tukee

Yhteistä erilaisten muutostilanteiden johtamiselle on inhimillisyys.

Yllättävienkin muutosten keskellä menestyksekkäät johtajat kysyvät työntekijöiltään: ”Miten sinä voit?” Tämä voi tarkoittaa myös yksilöllisiä ratkaisuja, jotta työntekijä jaksaa tehdä perustyönsä poikkeuksellisena aikana.

Suunnitelluissa muutoksissa menestyksekäs johtaja kuuntelee ja ottaa huomioon henkilöstön mielipiteitä. Hän ymmärtää, että jokaisella on erilainen tahti hyväksyä muutokset ja muuttaa omia toimintamallejaan.

Muutoskyvykkyys menestystekijänä -hankkeessa tutkimme suomalaisten PK-yritysten toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka ovat auttaneet niitä selviytymään viime vuosien haasteista. Hankkeessa jatkamme toimintamallien kehittämistä, jotta työpaikat voisivat jatkossa entistäkin paremmin sopeutua odottamattomiin muutoksiin.

Lisätietoja:

Lue lisää hankkeesta: Muutoskyvykkyys menestystekijänä | Työterveyslaitos

Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. 

Jaa sisältö somessa!