Tekoäly on käytännössä tullut jo kaikille työpaikoille. Monessa tavallisessa digilaitteessa, kuten älypuhelimessa, on tekoälysovelluksia.
Jos ajatellaan vaativampaa tekoälyn käyttöä, sovelluksia on monenlaisia chatboteista autonomisiin robotteihin ja drooneihin tai koneoppivaan data-analytiikkaan.
Data-analytiikkkaa eli datasta tehtäviä mallinnuksia ja analyyseja kehittämisen ja päätöksenteon tukena käyttää jo valtaosa suurista yrityksistä. Joillain aloilla, kuten ohjelmisto- tai finanssialalla, tekoälyä käyttävät käytännössä kaikki.
Pienissä yrityksissä tilanne vaihtelee toimialan mukaan. Suurimpina esteinä hyödyntämiselle ovat puutteet osaamisessa, teknologisessa yhteensovittamisessa sekä datan saatavuudessa ja laadussa.
Nostan esiin kolme näkökulmaa, jotka työpaikoilla on syytä huomioida tekoälyn käytöstä:
1. Tekoäly vaikuttaa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin
Esimerkiksi robottien ja droonien avulla voidaan helpottaa, vähentää tai kokonaan poistaa ihmiselle fyysisesti haitallisia tai vaarallisia työtehtäviä.
Kun tehtäviä suunnitellaan uudelleen, voidaan rakentaa mielekkäitä työkokonaisuuksia, joissa ihmisen ja teknologian vahvuudet on sovitettu yhteen mahdollisimman hyvin.
Samalla on kiinnitettävä huomiota uusiin, syntyviin riskeihin. Yksi niistä on huoli oman työpaikan menetyksestä.
Riskejä ovat myös tekoälysovellusten ylivertaisuus ihmisen aiemmin tekemissä tehtävissä ja monien tekoälyratkaisujen läpinäkymättömyys. Ne voivat nakertaa työn mielekkyyttä ja pahimmillaan jopa ihmisen itsetuntoa.
Myös epävarmuus siitä, mihin tekoälyn tuottama ratkaisu tai ratkaisuehdotus perustuu, voi lisätä työssä koettua stressiä. Niin voi käydä varsinkin, jos tuotos on ihmisen intuitiivisen käsityksen vastainen.
2. Henkilöstö kannattaa ottaa mukaan kehittämistyöhön
Tekoälysovellukset ovat käytännössä kaikkien saatavilla. Vaatii kuitenkin osaamista ja ennen kaikkea näkemyksellisyyttä kääntää tekoälyn sisältämät mahdollisuudet koko organisaation hyödyksi.
Osaaminen ja näkemyksellisyys eivät kasaudu vain ylimmälle johdolle tai asiantuntijoille. Sitä voi olla organisaation kaikilla tasoilla – varsinkin niillä, jotka työskentelevät asiakkaiden kanssa tai muuten näkevät oman työnsä kautta jokapäiväisen toiminnan haasteet.
Tutkimukset osoittavat, että henkilöstön osallistuminen kehittämistoimintaan lisää organisaation innovatiivisuutta. Se pätee myös tekoälyn hyödyntämiseen.
3. Yhteiset pelisäännöt tulevat entistä tärkeämmiksi
Tietoturvaan, tietosuojaan ja etiikkaan liittyvät pelisäännöt ja osaaminen tulevat tekoälyn kehittyessä yhä tärkeämmiksi. Niiden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia organisaation toiminnalle.
Tällä hetkellä generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen näyttää olevan jonkinlainen villi länsi monessa organisaatiossa. Siihenkin olisi perusteltua laatia yhteiset pelisäännöt.
Tekoälyosaamisesta on tulossa yleinen kansalaistaito. Jokaisen kannattaa hankkia perusymmärrys tekoälystä. Myös tekoälyä hyödyntävien organisaatioiden tulisi huolehtia henkilöstönsä osaamisesta.
Lisätietoja:
Digiajan turvallinen ja terveellinen työ -kampanja herättelee keskustelua työelämän digitalisaatiosta. Kampanjan järjestää Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto eli EU-OSHA. Työterveyslaitos tukee EU-OSHAn toimintaa Suomessa.
Tekoäly työelämässä – uhka vai mahdollisuus? Katso videot EU-OSHAn sivuilta!
Kommentointi