Koronaviruspandemia on kasvattanut sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden työtaakkaa ja lisännyt henkilöstön kuormitusta. Tämä lisäkuormitus näyttää myös vaikuttavan negatiivisesti henkilöstön työhyvinvointiin.
Sote-organisaatioiden työntekijöille suunnatut Mitä kuuluu? -kysely ja Henkilöstön hyvinvointitutkimus kertoivat alkuvuodesta, että koronatilanne on lisännyt työstressiä ja pelkoa oman terveyden puolesta.
Entä nyt kun koronatilanne näyttää hiljalleen helpottavan – paraneeko myös sote-alan työhyvinvointi?
Vaikka koronan vaikutus on ollut kiistaton, liiallisesta työmäärästä ja vähäisestä työn hallinnasta johtuva työstressi on kyseisten tutkimusten mukaan ollut sote-alalla nousussa jo vuodesta 2017 alkaen. Koronatilanne näyttää siis heikentäneen tilannetta, mutta kielteinen kehitys on käynnistynyt jo aiemmin.
Koronatilanteen helpottuminen ei yksin tule parantamaan työhyvinvointia. Tarvitaan määrätietoisia, suunnitelmallisia toimenpiteitä ja pitkäjänteistä panostusta työn ja työolojen kehittämiseen.
Kuormitus on suurinta nuorilla työntekijöillä
Yksi suuri huoli tutkimusten tulosten perusteella on nuorten työntekijöiden hyvinvointi. Alle 30-vuotiailla työstressi on yleisempää kuin vanhemmilla työntekijöillä. Myös masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisimpiä nuorilla työntekijöillä.
Miten nuoret saadaan pidettyä alalla – ja uusia työntekijöitä houkuteltua lisää?
Valmisteilla olevien hyvinvointialueiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on lisätä työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia ja siten parantaa alan vetovoimaa. On muistettava, että sote-työssä on nytkin paljon myönteistä:
Henkilöstön hyvinvointitutkimuksen ja Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan monella työpaikalla työ koetaan mielekkääksi, yhteistyö työyhteisössä toimii hyvin ja lähiesihenkilöiden toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi, jopa useammin kuin aiemmin.
Hyvinvointialueilla on mahdollisuus parantaa tilannetta
Hyvinvointialueilla täytyy ylläpitää ja vahvistaa sote-työn myönteisiä puolia sekä viestiä niistä potentiaalisille alalle tulijoille. Yhtä tärkeää on se, että työn liialliseen kuormitukseen puututaan ja nuorten työntekijöiden hyvinvointia tuetaan.
Se, miten kuormitusta voidaan vähentää, selviää parhaiten kysymällä työntekijöiltä itseltään. Työhyvinvointikyselyt ovat yksi väylä henkilöstön jaksamisen seuraamiseen, mutta avointa keskustelua tarvitaan paljon nykyistä enemmän organisaatioiden sisällä.
Tämän keskustelun käyminen ja toimenpiteissä onnistuminen tulee olemaan uusien hyvinvointialueiden tärkein tehtävä heti niiden aloittaessa toimintansa.
Organisaatiomuutokset, joihin työntekijät ovat päässeet vaikuttamaan, onnistuvat tutkimustenkin mukaan parhaiten. Siksi nyt sote-uudistuksen keskellä henkilöstön osallistuminen ja heidän kuuntelemisensa on erityisen arvokasta.
Lisätietoja:
Mitä kuuluu? -tutkimus
Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS)
Kommentointi