Hanke

Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS)

Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksessa seurataan henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä sekä työtä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tutkimuskokonaisuus sisältää kaksi osa-aluetta: 1. Kunta10-tutkimus ja 2. Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimus (ent. Henkilöstön hyvinvointitutkimus). Seurantatutkimuksilla tavoitellaan kyselyin yli 100 000 työntekijää kahden vuoden välein. Suomessa ei ole toista vastaavan suuruusluokan kyselyä kunta- ja hyvinvointialojen työntekijöille.
Hymyilevä sairaanhoitaja laboratorion edessä

Aikataulu

1/1997–12/2030

Tutkimuskokonaisuus on saanut alkunsa jo 1997 ja viralliselta nimeltään se on Psychosocial factors and health: the Finnish Public Sector (FPS) study. Tutkimuksella on eettinen puolto HUS:n tutkimuseettiseltä toimikunnalta (HUS/1210/2016). Eettistä lupaa on päivitetty viimeksi 15.5.2024 vastaamaan toisiolaissa (laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 2019/552) määriteltyä sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä.

1. Kunta10-tutkimus

Tutkimuksessa on mukana kuusi yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Tutkimus on alkanut vuonna 1997. Helsinki oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa vuonna 2014.

Kohderyhmään kuuluvat kaikki tutkimukseen osallistuvien kuntien palveluksessa olevat vakinaiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein syys-lokakuussa, seuraavan kerran vuonna 2024. Kuulutko tutkittaviin? Lue lisätietoa täältä

Aineisto

Tähänastinen tutkimustieto sisältää: 

  • kyselyt vuosina 1997, 2000–2001, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014, 2016, 2018, 2020, 2022.
  • rekisteritietoja henkilöstöstä ja sairauspoissaoloista.

Hankkeen tuloksiin voi tutustua Työelämätieto-palvelussa:

Kysy hankkeesta

Jenni Ervasti

Jenni Ervasti

hankkeen projektipäällikkö, vanhempi tutkija

Sähköpostiosoite
Jenni.Ervasti [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2806

2. Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimus

Vuosien 1998–2021 aikana tutkimuksessa on ollut mukana Kanta-Hämeen, Vaasan ja Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, Jorvin sairaala sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto. Kohderyhmän koko on vaihdellut osallistuvien organisaatioiden mukaan. Viime vuosina se on kattanut noin 13 000 työntekijää.

Sote-uudistuksen myötä tutkimukseen osallistuvat organisaatiot ovat vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueita, joille kyselytutkimus toteutetaan kahden vuoden välein syys-lokakuussa. Mukana ovat Pirkanmaan, Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet.

Kohderyhmään kuuluvat kaikki noin 46 000 tutkimukseen osallistuvien hyvinvointialueiden palveluksessa olevaa työntekijää. Kuulutko tutkittaviin? Lue lisätietoa täältä

Aineisto

Tähänastinen tutkimustieto sisältää: 

  • kyselyt vuosina 1998, 2000–2002, 2004, 2008, 2012, 2013–2014, 2015, 2017, 2019, 2021, 2023.
  • rekisteritietoja henkilöstöstä, työajoista ja sairauspoissaoloista.

Hankkeen tuoreimpia tuloksia on esitelty Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023 -raportissa. Raporttiin on koottu tilannekuva hyvinvointialueiden työhyvinvoinnista Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointi -tutkimusten kyselyaineistojen pohjalta. 

Kysy hankkeesta

Mika Kivimäki

hankkeen projektipäällikkö, tutkimusprofessori

mika.kivimaki [at] helsinki.fi

+358 29 412 7550

Suvi Vesa

Suvi Vesa

erityisasiantuntija
Sähköpostiosoite
Suvi.Vesa [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 7539

FPS-tutkimuskokonaisuuden vaikuttavuus

Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille organisaatioille ja niiden henkilöstölle työyksikkötasolla. Tuloksia hyödynnetään henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamisessa.

Tutkimus tuottaa valtakunnallisesti tärkeää tietoa. Se on maan laajin ja pitkäaikaisin kunta- ja hyvinvointialan henkilöstöön kohdistuva tutkimus, ja se kattaa lähes 30 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä. 

Seurannalla on suurta merkitystä koko julkisen sektorin kehittämisen kannalta. Toistettujen kyselyjen jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.