Kävin keväällä 2022 keskustelun suuren suomalaisen päivälehden toimittajan kanssa. Keskustelu koski termin lyhytpsykoterapia käyttöä mielipidekirjoituksessa.
Esitin, että termi on tutkijan näkökulmasta epämääräinen, koska lyhytpsykoterapian kestosta ei ole teoriaan tai yhteisymmärrykseen perustuvaa määritelmää. Esimerkiksi kansainvälinen psykoterapiatutkimus puhuu tyypillisesti psykoterapiasta eikä määrittele sen kestoa nimen tasolla. Siksi en halunnut termiä käyttää.
Toimittaja kuitenkin herätteli: lyhytpsykoterapia on nopeasti suuren yleisön tietoisuuteen vakiintunut termi, jota useimmat palveluntarjoajatkin käyttävät. Sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt lyhytpsykoterapian psykoterapiaksi, joka kestää enintään 20 tapaamiskertaa.
Määrittely lienee Suomen näkökulmasta perusteltu: Kelan kuntoutuspsykoterapia on muodostunut viimeistään 2010-luvulla yleisimmäksi julkisin varoin tuetuksi psykoterapiaksi.
Vaikka sen toteutuneet käyntimäärät ja kesto vaihtelevat yksilöittäin paljon, on asiakkaalla mahdollisuus saada sitä kolme vuotta putkeen, yhteensä 200 kertaa. Maksimikesto on kansainvälisestikin arvioiden huomattavan pitkä.
Mitkä työntekijäryhmät ohjautuvat hoitoon?
Lyhytpsykoterapia on vakiinnuttanut paikkansa osana työterveyshuoltojen palveluvalikoimaa. Vaikka se ei kuulu työterveyshuollon lakisääteisiin palveluihin, voivat työnantajat järjestää sitä työntekijöilleen muuten.
Siten työnantajan työterveyshuoltosopimuksen kattavuus vaikuttaa keskeisesti siihen, onko työntekijän mahdollista saada lyhytpsykoterapiaa työterveyshuollon kautta.
Selvitystemme mukaan erityisesti suurten työnantajien työntekijät hyödyntävät palvelua. Tyypillisimpiä käyttäjäryhmiä ovat kolmi–nelikymppiset, naiset, korkeasti koulutetut ja ylemmässä toimihenkilöasemassa olevat henkilöt.
Aineistomme perusteella emme voi suoraan vastata kysymykseen, vaikuttaako työnantajan työterveyshuollon sopimuskattavuus lyhytpsykoterapian käytön painottumiseen näihin ryhmiin. Silti voimme arvioida, esiintyykö yleisimmissä käyttäjäryhmissä niitä työntekijäryhmiä, joissa mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot korostuvat. Ne korostuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä.
Varovaisesti arvioiden vastaus on ei. Eli ne, joilla on mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja eniten, eivät välttämättä ohjaudu hoidon piiriin?
Terapian vaikutuksia on tutkittu vähän
Entä hyötyvätkö hoitoon ohjautuvat lyhytpsykoterapiasta työkyvyn tuessa? Kirjoitin aiemmin siitä, että terapiassa käyneillä mielenterveyden häiriön oireiden ja työkyvyn parantuminen ei täysin korreloi. Blogitekstini perustui kansainvälisiin tutkimuksiin.
Tällöin jäi sanomatta se vakava tosiasia, että merkittävä osa psykoterapiatutkimuksesta koskee mielenterveyden häiriön oireiden hoitoa. Sen sijaan terapian vaikutukset työ-, opiskelu- tai toimintakyvyn osa-alueisiin ovat huomattavan alitutkittuja.
Kärjistäen voimme siis sanoa, että lyhytpsykoterapian tarjoamista perustellaan pisteiden muutoksella itsearvioiduissa oireissa esimerkiksi masennuskyselyssä. Emme kuitenkaan tiedä sen yhteyttä sairauspoissaolojen muutokseen.
Onneksi suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat mahdollisuuden tarttua tähän kiusalliseen ongelmaan ja edetä oirepistetutkimuksesta työkykyvaikutuksiin: Vähenevätkö mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lyhytpsykoterapian aikana tai sen jälkeen? Tai ovatko työkykyvaikutukset yhdenvertaisia eri työntekijäryhmissä?
Näin voimme edetä sen arviointiin, onko palvelun nykyinen järjestämismuoto perusteltu, jos sillä tavoitellaan parempaa työkykyä.
Saamme myös paremman kuvan siitä, mitä ”lyhyt” oikeastaan on ja millainen yhteys terapian kestolla on työkykyyn. Tietoa, jota meillä ei vielä ole.
Lisätietoja:
Lyhytpsykoterapiat osana tulevaisuuden työterveyshuoltoa (tutkimushankkeen esittely)
Kaikki terapiaan ja työkyvyttömyys laskuun – niinkö? (Sanna Selinheimon blogikirjoitus)
Terapeuttiset menetelmät ja terapiapalvelut (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Selvitys kuntoutuspsykoterapian toteutumisesta (tutkimushankkeen esittely)
Työterveyshuollon toiminta (Työterveyslaitos)
Kommentointi