Työterveyshuollon toiminta
Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on osa yrityksen henkilöriskien hallintaa. Näiden tunnistamisessa ja todentamisessa korostuu työterveyshuollon toiminta asiantuntijatahona yhteistyössä työpaikan kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa selvillä olemista terveyteen ja työkykyyn liittyvistä riskeistä ja suunnitelmallista varautumista niihin. Onnistunut yhteistyö edellyttää niin työpaikan johdon, esihenkilöiden, työntekijöiden, työsuojelun kuin aktiivisesti toimivan työterveyshuollon osallistumista työpaikan henkilöstön terveyden ja työkyvyn edistämiseen.
Yhteinen tietopohja on tässä tärkeä. Käynnistä keskustelu työpaikan työterveysyhteistyöstä vaikka muutamalla kysymyksellä:
- Mihin organisaatio toiminnallaan pyrkii?
- Mikä on henkilöstön rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa?
- Tunnistatko ne tekijät, jotka organisaatiossa tukevat työntekijöiden onnistumista?
- Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaarantaa organisaation päämäärien saavuttamisen?
- Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen, työkykyyn, turvallisuuteen, hyvinvointiin tai työnantajakuvaan?
- Miten työterveysyhteistyössä sovitaan henkilöstöriskien ja -voimavarojen hallinnasta?
- Miten henkilöriskit ja -voimavarat tulee huomioitua, kun organisaatioon kohdistuu muutoksia?
Työterveyshuollon toimintamuodot
Työterveyshuollon toimintamuotoja ovat
- työpaikkaselvitykset
- terveystarkastukset
- työssä selviytymisen seuranta, edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen
- tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus
- osatyökykyisen työssä selviytymisen seuranta, edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen
- työpaikkakohtaisen ensiapuvalmiuden, ensiaputaitojen ja välineiden tarpeen arviointi.
Kun lähtökohtana on työpaikan työterveyteen liittyvät ja todennetut tarpeet, työterveyshuollon tulee perehtyä ja ylläpitää tietoa työn ja työpaikan työolosuhteista voidakseen toimia työpaikan hyvänä yhteistyökumppanina. Työpaikkaselvitystoiminta palvelee tätä tarkoitusta.
Yhteistyössä toteutetun työpaikkaselvityksen myötä tunnistetaan ja todennetaan tarkemmin työpaikkakohtaiset työterveyteen liittyvät tarpeet. Yhteistyön ja sen tekemisen tavat on tämän pohjalta helpompi luoda sekä sopia konkreettisesti miten yhdessä edetään. Nämä tiedot kirjataan työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Terveystarkastukset on yksi niistä toimintamuodoista, joista sovitaan toimintaa suunniteltaessa. Tarve ja peruste terveystarkastukseen voi nousta työstä, työolosuhteissa esiintyvien terveyteen vaikuttavaista kuormitustekijöistä ja/tai työkyvyn hallintaan liittyvistä tarpeista. Kuormitustekijäkohtaisesti tai toimialakohtaisesti voi esiintyä hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita tai vaatimuksia, joita työpaikan toiminnassa tulee noudattaa.
Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on keskeinen työterveyshuollon palvelutoiminnan muoto. Neuvonta ja ohjaus ovat käytännössä luonnollinen osa kaikkea työterveysyhteistyötä työterveyshuollon järjestämisestä ja palvelujen sopimisesta alkaen. Konkreettinen esimerkki on asiantuntijapalvelu työpaikan ensiapuvalmiuden suunnittelussa ja koulutustarpeen määrittelyssä työpaikan olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuen.
Ennalta ehkäisevien toimintamuotojen lisäksi työterveysyksikkö voi tarjota työnantajalle vapaaehtoisesti järjestettävää työterveyspainotteista sairaanhoitopalvelua sekä muita sairaanhoito- ja terveydenhoitopalveluja.
Päämääränä on työterveyshuollon ja yhteistyön keinoin sekä eri toimintamuotoja hyödyntäen edistää ja vahvistaa terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä.