Metsäala on Suomessa tärkeä työllistäjä ja vientitulojen lähde. Metsätalous ja -teollisuus elävät toisistaan: ilman toista ei olisi toistakaan. Alan tuotteet ovat tuttuja – useimmat käyttävät arjessaan esimerkiksi erilaisia paperituotteita. Puutuotteita ovat esimerkiksi huonekalut ja rakennusmateriaalit.
Mutta kuinka moni tulee ajatelleeksi tuotantoketjua, joka mahdollistaa nämä lopputuotteet? Metsäalalla puhutaan puunhuoltoketjusta, joka sisältää puunkorjuun, kaukokuljetuksen ja metsänhoitotyöt.
Työturvallisuus kehittyi metsäalalla merkittävästi, kun siirryttiin moottorisahatyöstä koneelliseen puunkorjuuseen hakkuukoneilla ja kuormatraktoreilla. Tämä voimakas muutos tapahtui jo 1980-luvulla, ja nykyisin lähes 100 prosenttia markkinahakkuista korjataan koneellisesti.
Puutavara kuormataan niin metsässä kuin varastopaikoilla hydraulitoimisten kuormaimien avulla. Työ on pitkälti yksintyöskentelyä metsäkoneen ohjaamossa tai puutavara-auton hytissä.
Turvavarusteiden, henkilönsuojainten ja yhteydenpitomenetelmien kehittyminen sekä ohjeistusten tarkentuminen ovat tehneet metsätyöstä entistä turvallisempaa. Työmailla vaihtelevissa olosuhteissa voi kuitenkin esiintyä vaaratilanteita, jotka aiheutuvat esimerkiksi sääolosuhteista, muuttuvasta valaistuksesta, sähkölinjojen läheisyydestä ja vaihtelevasta maastosta.
Turvallisuustieto entistä tehokkaampaan käyttöön
MetsäTurva-hankkeessa (Tehokkuutta turvallisuustiedon käyttöön metsäalan pk-yrityksissä) tutkitaan ja kehitetään yhteistyössä Metsäteho Oy:n ja puuhuoltoketjun toimijoiden kanssa työturvallisuuteen liittyvää havainnointia ja raportointia. Tutkimuskohteina ovat puunkorjuu- ja kuljetusalan yritykset sekä metsänhoitopalveluja tarjoavat yritykset.
Hankkeessa tarkastellaan yritysten keräämiä turvallisuustietoja, havainnoidaan työskentelyä työmailla ja haastatellaan alalla toimivia yrittäjiä ja työntekijöitä.
Tulokset antavat mahdollisuuden hyödyntää inhimilliset tekijät (Human Factors, HF) -ajattelua työn ja organisaation kehittämiseen yrityksissä. Huomion kohteena ovat erityisesti työtoiminnan ja työn piirteet sekä yksilö-, organisaatio- ja ryhmätason tekijät työturvallisuudessa.
Työn sesonkiluonteisuus ja hankala ennakoitavuus kuormittavat
Tutkimushavaintojen perusteella työssä käytettävä kalusto on puunhuoltoketjussa erinomaista, mutta ydintyön ulkopuoliset tekijät ovat riskialttiimpia. Toiminnan ahdas taloudellinen raami, sesonkiluonteisuus ja hankala ennakoitavuus näkyvät stressinä ja kuormituksena.
Myös hankalaksi koetut turvallisuusvaatimukset, kuten kypäräpakko metsäkoneen ohjaamon ulkopuolella toimittaessa tai shortsikielto purkupaikalla, keräävät kritiikkiä. Lisäksi koetaan, että toiminnanohjaus- ja tietojärjestelmät aiheuttavat puunkorjuussa merkittävän hallinnollisen haasteen ja velvoitteen.
Erityistilanteiden riskeiksi koetaan kenttäkorjaukset (ojitusten kunnostus, maanmuokkaus), metsäkoneiden lavetille ajot, erilaiset jalkautumista edellyttävät ongelmatilanteet (epäselvyydet leimikoiden merkinnöissä, metsäkoneiden vikaantumiset metsässä), suunnitelmien muuttuminen ja kuormaus sähkölinjan läheisyydessä.
Puuhuoltoketjussa eli puunkorjuun, kaukokuljetuksen ja metsänhoidon töissä toivotaan WhatsApp-ryhmien käyttöä. Se voisi parantaa viestintää varsinkin ongelmatilanteissa.
Luottamus ja onnistumisten huomaaminen kannattelevat
Luottamusta vahvistavan työkulttuurin luominen on erittäin tärkeää työyhteisöissä. Palautetta annettaessa pitäisi korostaa onnistumisia. Pk-yrityksistä muodostuneissa metsäalan alihankintaketjuissa tämä koetaan erityisen tärkeäksi, jotta turvallisuuden hallinta kehittyisi samaan tahtiin ketjun eri osa-alueilla.
Työkulttuurin nykytilaa kuvaavat sääntöjen noudattaminen, tuottajien toiminnan vaatimuksenmukaisuus ja suojavarusteiden käyttö. Oma-aloitteisuuden ja esimerkiksi turvallisuushavaintojen ja poikkeamatutkintojen kirjaamista tulisi edelleen kehittää.
Aineiston keruu jatkuu MetsäTurva-hankkeessa, ja lopullisia yhteenvetoja tuloksista saadaan vuoden 2024 puolella.
Lisätietoja:
MetsäTurva – Tehokkuutta turvallisuustiedon käyttöön metsäalan pk-yrityksissä (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi