Digitalisaatio vaikuttaa eri ammatteihin eri tavoin. Suomessa teknologinen muutos on näkynyt erityisesti vahvaa osaamista vaativien ammattien kasvuna ja vähäistä osaamista vaativien vähenemisenä. Paljon puhuttua työmarkkinoiden polarisoitumista, jossa vahvan osaamisen ammattien kasvuun yhdistyisi matalapalkka-ammattien samanaikainen lisääntyminen, ei Suomessa ole tapahtunut.
Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt se, kuinka digitalisaation vaikutukset eriytyvät työelämässä myös sukupuolen mukaan.
Tutkimme Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -projektissa, kuinka palkansaajat eroavat toisistaan digivälineiden käytön, osaamisen ja työhön kohdistuvien vaikutusten osalta.
Digimuutoksessa parhaiten menestyneitä kutsumme superhyötyjiksi. He ovat taitavia ja motivoituneita digivälineiden käyttäjiä, joiden työn tehokkuutta ja luovuutta käyttö on lisännyt. Superhyötyjiä on palkansaajista joka seitsemäs. Superhyötyjät ovat tyypillisesti nuoria, korkeasti koulutettuja ja miehiä.
Superhyötyjien vastakohdan muodostavat ne, jotka eivät käytä työssään lainkaan digivälineitä. Heitä on palkansaajista seitsemän prosenttia. Digivälineitä käyttämättömät ovat tyypillisesti matalasti koulutettuja ja työntekijäasemassa. Heitä on eniten työmarkkinoiden nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä. Myös he ovat tyypillisesti miehiä.
Miehet ovat samanaikaisesti yliedustettuina sekä digimurroksen kovassa ytimessä että sen ulkokehällä. Jälkimmäistä näkemystä korostaa edelleen se, että myös digivälineitä työssään kapeasti tai muuten rutiininomaisesti käyttävistä valtaosa on miehiä. Rutiinikäyttäjiä, joilla ei ole vahvaa digiosaamista ja joiden työkään ei edellytä erityisen vaativaa digivälineiden käyttöä, on palkansaajista joka kymmenes.
Digivälineiden käyttämättömyys ja rutiinikäyttö eivät kartuta digiosaamista ja jättävät palkansaajan haavoittuvaksi tulevalle työn automatisoinnille.
Konsulttiyhtiö PwC ennustaa, että tulevaisuuden automatisointiaallot kohdistuvat erityisesti teollisuuteen, rakentamiseen, liikenteeseen ja logistiikkaan. Nämä ovat miesvaltaisia aloja, joilla myös digivälineitä käyttämättömiä ja rutiinikäyttäjiä on tulostemme valossa erityisen paljon.
Digitalisaation erilaisten sukupuolivaikutusten kaventamiseksi olisi tärkeää mataloittaa työelämässä edelleen vallitsevaa syvää jakoa miesten ja naisten töihin. Jaon mataloittamista on usein perusteltu naisten aseman parantamisella työmarkkinoilla. Tämä on relevantti peruste edelleenkin.
Siitä hyötyisivät kuitenkin myös erityisesti ne miehet, jotka ovat tänä päivänä digimurroksen ulkokehällä ja ammateissa, joita tulevaisuudessa automatisoidaan.
Ammatteja ja niihin kytkeytyviä sukupuolirooleja tulisi ajatella digimurroksessa rohkeasti uudelleen!
Lisätietoja:
Työterveyslaitoksen Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -hankkeessa etsitään ratkaisuja suomalaisten palkansaajien digitaalisten kuilujen ylittämiseen.
Kommentointi