Miksi turvallisuuden kehittämisessä tulee ymmärtää ihmistä?

Olen ilolla pannut merkille, että ihmislähtöinen turvallisuuden kehittäminen alkaa saada jalansijaa. Taustalla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta – tällä kertaa esittävissä taiteissa. Taiteen alalla turvallisuuden perusasioissakin on ollut vielä opeteltavaa, mutta yhteisellä tutkimusmatkalla on saatu aikaan useita parannuksia.
-
Anna-Maria Teperi
Anna-Maria Teperi
tutkimusprofessori

Esittävien taiteiden perustehtävä nivoutuu taiteen tekemiseen, eikä turvallisuuden hallinta ole välttämättä joka tilanteessa ensimmäisten priorisoitujen asioiden listalla.

Aiempi hankkeemme Floor is Yours! paransi turvallisuuden perusasioita esittävissä taiteissa. Siinä tutkittiin riskeihin havahtumista ja niiden hallintaa sekä turvallisuuskulttuurin tunnistamista, jotta muutos olisi mahdollinen.

Tämä taustatyö on ollut tärkeä ja välttämätön prosessi. Nyt alalla on tuntosarvia miettiä turvallisuutta aivan uudesta näkökulmasta:

Miten turvallisuutta voi kehittää ihmislähtöisesti – ihmisen toimintaa ymmärtävästi, positiivisesti ja ratkaisuhakuisesti, yhdessä ja osallistavasti? Floor is Ours! Puuttumisen kulttuurin kehittäminen esittävien taiteiden työyhteisöissä -hanke toteuttaa näitä tavoitteita.

Tutkimuksessa on haluttu tehdä turvallisuuskulttuurin piileviä asioita näkyväksi yhteistyössä kanssatutkijoiden kanssa. Mukana on ollut noin 40 esittävän taiteen ammattilaista kanssatutkijoina.  

Ihmisen ansiosta turvallisuus onnistuu

Miksi ihmistä tulisi korostaa turvallisuuden kehittämisessä? Eikö se ole vaarallista? Sehän johtaa syyllistämiseen, sanktioihin ja pahaan vereen tiimeissä ja ryhmissä?

Ei suinkaan. Ihmislähtöisessä turvallisuustutkimuksessa ajatellaan, että ihmisen ansiosta onnistutaan. Tämä edellyttää sitä, että ihmisen toimintaa osataan työtä ja turvallisuutta kehittäessä tiedostaa ja tunnistaa.

Olemme kaikki yksilöitä tunteinemme, tahtoinemme, motiiveinemme ja arkisine murheinemme. Tämä kaikki voi näkyä työssä.

Koska olemme kaikki haavoittuvia, on parempi, että työympäristömme ja toimintakulttuurimme on rakennettu niin, että se tukee meitä myös heikkoina hetkinä. Niinä hetkinä, kun meille sattuu lipsahduksia, unohduksia tai tunnemyrskyjä. Hetkinä, jolloin osaamisemme ei riitä tai tilanteessa, jossa emme ole parhaimmillamme.

Tiimi tukee ja oppii uutta yhdessä

Tiimiä, ryhmää ja työyhteisöä tarvitsemme toistemme tukemiseen ja auttamiseen, siihen, että voimme innovoida, jakaa ja oppia uutta. Ihmislähtöinen turvallisuustutkimus on osoittanut vahvuutensa, ja siitä on ollut tutkitusti hyötyä useilla aloilla.

Tutkimuslinjan teoriaperusta ja käytäntöön viennin sovellukset 20 vuoden ajalta on koottu tuoreeseen kirjaan Ihminen turvallisuuden tekijänä. Kirja koostaa turvallisuustutkimuksen, inhimillisten tekijöiden sekä työ- ja organisaatiopsykologian oppeja.

Esittävät taiteet ovat nyt tällä samalla muutoksen aikaansaamisen polulla. Puuttumista edellyttävät ja hyvinvointia rapauttavat psykososiaaliset tekijät työn organisoinnissa, työyhteisön toiminnassa ja johtajuudessa on tunnistettava ja tunnustettava.

Tutkimuksessa laadittu esittävien taiteiden turva- ja hyvinvointiraideri  tarjoaa tähän myös keinoja. 

Ihmislähtöisyys innostaa parantamaan turvallisuutta

Parasta ihmislähtöisessä turvallisuustutkimuksessa on se, että se innostaa tekijöitään: työmotivaatio syntyy yhteisestä tekemisestä, uusiin näkökulmiin havahtumisesta ja hallinnan tunteesta. 

Epäkohtia ja riskejä voikin käsitellä avoimesti ja rakentavasti ilman syyllisyyden tai syylliseksi nimeämisen kokemusta. Työpaikkakin pysyy psykologisesti turvallisena. Ja kaikki tämä tutkittuun tietoon perustuen.

 

Lisätietoja:

Floor is Ours! Puuttumisen kulttuurin kehittäminen esittävien taiteiden työyhteisöissä (tutkimushankkeen esittely)

Esittävän taiteen turva- ja hyvinvointiraideriin on koottu tietoa ja työkaluja, jotka auttavat suunnittelemaan turvallista työskentelyä.

Ihminen turvallisuuden tekijänä (Anna-Maria Teperi, Gaudeamus, 2023)



Kanssatutkijat – voimaantumisen kokemuksia tutkimuksen parista (Susanna Visurin ja Heli Ansion blogikirjoitus)

Millaista on olla kanssatutkija? Esittävän taiteen ammattilaiset kertovat (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

 

Jaa sisältö somessa!