Työkyvyn ja työn yhteensovittaminen on ammatillisen kuntoutuksen keskusteluissa ollut keskiössä vuosikymmeniä. Juhlavuottaan juuri viettänyt Suomi huolehti sodassa sairastuneiden ja vammautuneiden työllistämisestä juuri ammatillisen kuntoutuksen avulla.
1980-luvulla havahduttiin kuitenkin siihen, että ammatillisen kuntoutuksen keinot otettiin käyttöön vasta, kun sairauden vuoksi oli oltu pois työstä pitkään, keskimäärin 1,5 vuotta. Suomessa halu varhentaa kuntoutuksen käynnistämistä johti sekä varhaiskuntoutuksen kehittämiseen että työkykyä ylläpitävän toiminnan käynnistämiseen työpaikoilla. Työpaikkojen tyky-toiminnan ja varhaiskuntoutuksen pitkäaikaisemmista hyödyistä käytiin paljon keskustelua.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä alettiin tavoitella sairauspoissaolojen vähentämistä ottamalla esimiehen toimesta työkykyasiat puheeksi. Vuosikymmenen vaihtuessa entistä useammalla suomalaisella työpaikalla olikin jo työantajan, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa yhdessä koottu työkyvyn tuen malli, joissa näistä toimintaperiaatteista on sovittu.
Neuvottelut työkykyasioista lisääntyivät nopeasti. Nyt ne ovat arkea monella työpaikalla ja työterveyshuolloissa.
Työterveysneuvotteluja käydään paljon
Työkyvyn tuki -toiminnassa esimies ottaa työkykyasiat puheeksi työntekijän kanssa, tai päinvastoin. Aloite keskusteluun voi tulla myös työterveyshuollosta.
Työkyvyn pitkäaikaisesti muuttuessa usein tarvitaan myös työntekijän, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustajan yhteistä neuvonpitoa. Työterveysneuvottelussa pohditaan työkyvyn ja työn yhteensovittamista ja tarvittavia kuntoutuksen keinoja, ratkaisuja työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.
Vaikka työterveysneuvottelut ovat arkipäiväistyneet, edelleen neuvottelutilanne voi osallistujista tuntua jännittävältä. Aina ei ole myöskään helppoa löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Neuvotteluihin voi ja kannattaa valmistua. Tällöin voi tunnistaa muutaman neuvottelun karikon ja voi helpommin tuoda esiin omaa näkökulmaa yhteiseen keskusteluun, osallistuipa neuvotteluun sitten työntekijän, esimiehen tai työterveydenhuollon edustajan roolissa.
Työterveysneuvotteluun tutustuminen kahdessa minuutissa
Mitä jokaisen tulisi sitten tietää työterveysneuvottelusta? Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto yhdessä ovat tehneet apuvälineen työterveysneuvotteluihin valmistautuville syyskuussa 2018. Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppimisohjelmassa pääsee tutustumaan työterveysneuvotteluun ja myös testaamaan taitonsa nopeasti: lupaamme, että nopeimmillaan kahdessa minuutissa!
Sivustolle kootaan tietoa työntekijän, esimiehen ja työnantajan sekä työterveyshuollon näkökulmista. Sivusto tarjoaa myös materiaalia, jonka avulla voi kehittää työterveysneuvottelussa tarvittavia vuorovaikutustaitoja.
Oppimisohjelma on saatavilla myös ruotsin kielellä: Nätverksmötet – arbetet och arbetsförmågan i fokus.
Päivitys 19.9.2018: Opas työterveysneuvotteluun on julkaistu.
Päivitys 22.2.2022: Kirjoituksen aikamuotoja on päivitetty.
Lisätietoja:
Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön on työterveysneuvottelun vuorovaikutusta tukeva ja kehittävä oppimisohjelma työntekijälle, esimiehelle ja työterveyshuollolle.
Nätverksmötet – arbetet och arbetsförmågan i fokus
Työterveysneuvottelu etänä? Panosta hyvään vuorovaikutukseen (Pirjo Juvonen-Postin blogikirjoitus)
Näin esimies voi vaikuttaa työterveysneuvottelun onnistumiseen (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työkykyjohtaminen on välittämistä, eikä sitä voi ulkoistaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi