Työterveysneuvottelu järjestetään, kun työntekijän työkyky on heikentynyt. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu työssä jatkamiseen. Jos työntekijä on sairauslomalla, neuvottelussa sovitaan keinoista tukea työhönpaluuta.
Työterveysneuvotteluun osallistuvat tavallisesti työntekijä, työterveyshuollon edustaja, lähiesimies ja tarvittaessa hänen esimiehensä tai edustaja henkilöstöhallinnosta. Työntekijä voi kutsua mukaan myös valitsemansa tukihenkilön.
”Jos esimiehellä ei ole aiempaa kokemusta työterveysneuvotteluista, hänen voi olla vaikea hahmottaa omaa rooliaan keskustelussa”, sanoo vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Esimiehille ja kaikille muillekin neuvottelun osapuolille on nyt tarjolla kättä pidempää. Työterveyslaitos on julkaissut maksuttoman oppimisohjelman Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön. Sen tarkoitus on tukea ja kehittää neuvottelun vuorovaikutusta.
Vakioratkaisua ei ole
Pirjo Juvonen-Postilta kysytään usein, miksi esimiehen pitäisi olla mukana työterveysneuvottelussa. Mitä hyötyä siitä on?
”Työhönpaluuseen ei ole olemassa vakioratkaisuja. Jokaisen työntekijän tapauksessa pitää erikseen miettiä, miten työhönpaluu toteutetaan. Työn ja työolojen muutoksia ei voi tehdä työpaikan ulkopuolelta, ja siksi esimiestä tarvitaan näissä keskusteluissa.”
Esimiehen ei tarvitse heittäytyä hoidon tai kuntoutuksen ammattilaiseksi. Ne ovat muiden heiniä. Esimies saa tulla neuvotteluun omassa esimiehen roolissaan – keskustelemaan työhön liittyvistä ratkaisuista.
Juvonen-Posti muistuttaa, että hyvin suunniteltu ja asteittainen työhönpaluu on sijoitus työkykyyn. Pitkällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisin esimerkiksi poissaolokustannusten vähenemisenä. Suurin hyöty on, että työntekijän työpanos saadaan käyttöön.
Valmistaudu hyvin
Erikoistutkija Elina Weiste Työterveyslaitoksesta on erikoistunut vuorovaikutukseen. Hänen mukaansa työterveysneuvotteluun liittyy monenlaisia jännitteitä: työntekijä voi pelätä potkuja ja esimies sitä, että hänen esimiestyötään kritisoidaan.
”Kaikkien osapuolten pitää valmistautua tapaamiseen. Jos asiaa ei ole etukäteen työstetty, neuvottelutilanteessa ei päästä keskustelemaan mahdollisista ratkaisuista”, Weiste sanoo.
Esimiehen kannattaa valmistautua näin:
- Kuuntele työntekijää. Teidän on hyvä jutella jo ennen neuvottelua. Näin asiat eivät tule kummallekaan yllätyksinä.
- Selvitä, millaisia mahdollisuuksia teidän työpaikallanne on muokata työtä. Mieti omia ratkaisuehdotuksiasi työkyvyn tueksi. Mitkä ovat sinun valtuutesi ja missä asioissa sinun pitää ottaa yhteyttä omaan esimieheesi?
- Selvitä, mitä työpaikkanne työkyvyn tuen mallissa on sovittu työterveysneuvottelusta.
- Sovi työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, keitä neuvotteluun kutsutaan ja kuka kutsuu.
- Työterveysneuvottelun koollekutsujana voi toimia esimies tai työterveyshuolto. Jos sinä olet koollekutsuja, kutsu osallistujat ajoissa ja kerro työterveysneuvottelun tarve ja tarkoitus.
- Sopikaa, kuka toimii puheenjohtajana ja muistion tekijänä.
- Järjestä neuvottelulle rauhallinen paikka ja varaa riittävästi aikaa. Yleensä tunti riittää.
Oppimisohjelma tuli tarpeeseen
Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppimisohjelma perustuu tutkimukseen, jonka aineistona oli 14 videoitua, oikeasti käytyä ja tarpeellista työterveysneuvottelua. Tyypillinen palaute tekijöille on ollut, että ”tällaista on odotettukin”.
Oppimisohjelmaa saa vapaasti linkittää esimerkiksi verkkosivuille, työpaikan intranetiin ja työkyvyn tuen ohjeisiin. Sitä voi hyödyntää myös esimiesten koulutuksissa.
”Jos esimiehellä on vain pari minuuttia aikaa valmistautua työterveysneuvotteluun, hänen kannattaa lukea ainakin pikaopas. Siitä saa nopeasti kuvan, keitä neuvotteluun tulee, mitä esimieheltä odotetaan ja mitä muut tekevät”, Pirjo Juvonen-Posti vinkkaa.
Aiheesta lisää:
Kommentointi
Hienoa, että on tehty työkaluja työterveysneuvottelujen hyviin malleihin, suosituksiin.
Minulla on itselläni n. kahdeksan vuotta sitten itse pyytämästäni työterveysneuvottelusta ja sen seurauksista erittäin negatiivinen, traumaattinen, kokemus.